Selvitystulos: Lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden hyvinvointi kohenee nopeasti

Järjestöjen tarjoaman avun merkitys on tunnustettua, mutta systemaattisia välineitä avun vaikutusten mittaamiseen on käytössä vähän. Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa ainutlaatuisen mittariston, jolla pystytään arvioimaan luotettavasti esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen, vauva-ajan ongelmiin tai erotilanteeseen tarjotun avun vaikutuksia myös pidemmän ajan kuluessa.

Ensimmäistä kertaa julkaistavien tulosten koko aineistossa on mukana 2600 henkilön alkumittauksella sekä 1400 kahdella mittauskerralla saatu kokemus omasta hyvinvoinnista ja sen muutoksista. Lisäksi muutosta onarvoitu lähtötilanteen eli palveluun tulon jälkeen useita kertoja. Apua saavat arvioivat hyvinvointiaan vastaamalla viiteen kysymykseen, jotka koskevat sitä, miten paljon asia, jonka vuoksi on tullut apua hakemaan, haittaa omaa elämää, päivittäisistä asioista suoriutumista, tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin, turvallisuuden tunnetta sekä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen.

Tulokset kertovat selkeästi sen, että suurella osalla avun piirissä olevilla tapahtuu myönteistä muutosta omassa hyvinvoinnissa. Kaikkein selkeimmin myönteinen muutos näkyy lähisuhdeväkivaltaan avopalveluista apua hakeneiden tilanteessa. Lähes 70 prosenttia heistä koki hyvinvointinsa parantuneen.

- Väkivaltatyössä tavoitteena on saada väkivalta katkeamaan ja luoda toivoa vaikeassa tilanteessa. Tulokset kertovat, että väkivallan tuottama haitta omaan elämään on selkeästi vähentynyt ja toiveikkuus lisääntynyt, voidaan todeta, että tavoitteessa on onnistuttu. Väkivallasta selviytyminen on alkanut. Apuun hakeutuminen voi myös osalle merkitä sitä, että kipeät asiat tulevat tietoisiksi ja omassa hyvinvoinnissa ei nopeasti tapahdu muutosta. Näin on todennäköisesti tilanne noin neljäsosan kohdalla, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.

Lähisuhdeväkivalta on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Apua hakevien määrä on kasvanut korona-aikana 40 prosentilla ja apua hakee yli 11 000 henkilöä vuodessa.

- Auttamisessa päästään parhaimpaan tulokseen, jos se voidaan aloittaa jo väkivallan alkuvaiheessa. Helposti saatavilla olevalla chat-avulla on iso merkitys väkivallan tunnistamisessa ja apuun ohjaamisessa. Monet järjestöt ovat lisänneet matalan kynnyksen apua ja tätä kannattaisi kuntien pitää esillä ja tulevien hyvinvointialueiden hyödyntää osaamisresurssina, Särkelä sanoo.

Vaikeissa ongelmissa perheiden auttaminen vaatii aikaa

Vastaavia myönteisiä tuloksia järjestön avun piiriin pääsyn ja auttamistyön vaikutuksista selvityksen tulokset osoittivat myös muilla toiminnan alueilla, erotilanteissa, vauvaperheiden auttamisessa sekä päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden auttamisessa. Viimeksi mainituissa koetun hyvinvoinnin kohenemisen suhteen tärkeä asia on se, että heille on mahdollistettu riittävän pitkä kuntoutumisjakso. Näin on erityisesti silloin, kun avun hakemisen syinä ovat vakavat ja pitkään jatkuneet ongelmat, kuten vanhempien mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai arjen hallitsemattomuus. Esimerkiksi ensikodeissa yli puolet kuntoutuksista kestää kaksi kuukautta tai pidempään ja 17 prosentilla kuntoutus kestää yli puoli vuotta. Vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta 40 prosenttia kokee jo kuntoutuksen alkuvaiheessa hyvinvoinnissa myönteistä muutosta.

- Tulos kertoo siitä, että auttamisella on vaikutusta hyvinvointiin, vaikka kuntoutusprosessi vielä olisikin kesken. Lisäaineiston kertyessä pidemmältä ajalta pystymme kertomaan lisää toiminnan vaikutuksista ja myös vaikuttavuudesta avun päättymisen jälkeen.Aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista tiedämme, että jopa kaksi kolmasosaa päihteitä käyttäneistä äideistä voi kuntoutuksemme jälkeen toimia vauvan ensisijaisena huoltajana eikä päihderetkahduksia ole ja että ensikodin jälkeen elämä on tasaantunut ja vakiintunut, Särkelä sanoo.

Myöhemmin saadaan tietoa myös lasten selviytymisestä

Tiedot on julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton ensimmäisessä ajankohtaiskatsauksessa. Siinä keskitytään siihen, millaisia muutoksia liiton kehittämä Vaikuttavuus esiin -mittari osoittaa jäsenyhdistysten avun piirissä olevien ihmisten tilanteessa.
Mitattuja tuloksia avun vaikuttavuudesta tarvitaan, jotta palveluja ja auttamistyötä pystytään kehittämään entistä paremmin vastaamaan apua tarvitsevien muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi on tärkeää, että pystytään kertomaan järjestöjen tärkeästä merkityksestä ja tuloksekkaasta auttamistyöstä, kun toimintaympäristö on hyvinvointialueita rakennettaessa isossa muutoksessa.

Myöhemmin voimme kertoa näistä asioista myös lasten näkökulmasta. Ensimmäisessä ajankohtaiskatsauksessa on kuhunkin sisältölukuun kuvattu Ensi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä tarjolla olevaa apua, avun sisältöä, sekä annettu tilastollista tietoaavun piirissä olevista.

Vaikuttavuus esiin -mittaria on kehitetty vuodesta 2018 yhteistyössä kaikkien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kanssa. Katsauksen ovat tehneet tutkija Juha Klemelä, liiton järjestöpäällikkö Aki Siltaniemi ja pääsihteeri Riitta Särkelä. Katsaus on julkaistu kokonaisuudessaan Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivulla.

Lue koko selvitys