Selvitystulos: Lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden hyvinvointi kohenee nopeasti
Järjestöjen tarjoaman avun merkitys on tunnustettua, mutta systemaattisia välineitä avun vaikutusten mittaamiseen on käytössä vähän. Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa ainutlaatuisen mittariston, jolla pystytään arvioimaan luotettavasti esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen, vauva-ajan ongelmiin tai erotilanteeseen tarjotun avun vaikutuksia myös pidemmän ajan kuluessa.
Ensimmäistä kertaa julkaistavien tulosten koko aineistossa on mukana 2600 henkilön alkumittauksella sekä 1400 kahdella mittauskerralla saatu kokemus omasta hyvinvoinnista ja sen muutoksista. Lisäksi muutosta onarvoitu lähtötilanteen eli palveluun tulon jälkeen useita kertoja. Apua saavat arvioivat hyvinvointiaan vastaamalla viiteen kysymykseen, jotka koskevat sitä, miten paljon asia, jonka vuoksi on tullut apua hakemaan, haittaa omaa elämää, päivittäisistä asioista suoriutumista, tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin, turvallisuuden tunnetta sekä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen.
Tulokset kertovat selkeästi sen, että suurella osalla avun piirissä olevilla tapahtuu myönteistä muutosta omassa hyvinvoinnissa. Kaikkein selkeimmin myönteinen muutos näkyy lähisuhdeväkivaltaan avopalveluista apua hakeneiden tilanteessa. Lähes 70 prosenttia heistä koki hyvinvointinsa parantuneen.
- Väkivaltatyössä tavoitteena on saada väkivalta katkeamaan ja luoda toivoa vaikeassa tilanteessa. Tulokset kertovat, että väkivallan tuottama haitta omaan elämään on selkeästi vähentynyt ja toiveikkuus lisääntynyt, voidaan todeta, että tavoitteessa on onnistuttu. Väkivallasta selviytyminen on alkanut. Apuun hakeutuminen voi myös osalle merkitä sitä, että kipeät asiat tulevat tietoisiksi ja omassa hyvinvoinnissa ei nopeasti tapahdu muutosta. Näin on todennäköisesti tilanne noin neljäsosan kohdalla, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.
Lähisuhdeväkivalta on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Apua hakevien määrä on kasvanut korona-aikana 40 prosentilla ja apua hakee yli 11 000 henkilöä vuodessa.
- Auttamisessa päästään parhaimpaan tulokseen, jos se voidaan aloittaa jo väkivallan alkuvaiheessa. Helposti saatavilla olevalla chat-avulla on iso merkitys väkivallan tunnistamisessa ja apuun ohjaamisessa. Monet järjestöt ovat lisänneet matalan kynnyksen apua ja tätä kannattaisi kuntien pitää esillä ja tulevien hyvinvointialueiden hyödyntää osaamisresurssina, Särkelä sanoo.
Vaikeissa ongelmissa perheiden auttaminen vaatii aikaa
Vastaavia myönteisiä tuloksia järjestön avun piiriin pääsyn ja auttamistyön vaikutuksista selvityksen tulokset osoittivat myös muilla toiminnan alueilla, erotilanteissa, vauvaperheiden auttamisessa sekä päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden auttamisessa. Viimeksi mainituissa koetun hyvinvoinnin kohenemisen suhteen tärkeä asia on se, että heille on mahdollistettu riittävän pitkä kuntoutumisjakso. Näin on erityisesti silloin, kun avun hakemisen syinä ovat vakavat ja pitkään jatkuneet ongelmat, kuten vanhempien mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai arjen hallitsemattomuus. Esimerkiksi ensikodeissa yli puolet kuntoutuksista kestää kaksi kuukautta tai pidempään ja 17 prosentilla kuntoutus kestää yli puoli vuotta. Vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta 40 prosenttia kokee jo kuntoutuksen alkuvaiheessa hyvinvoinnissa myönteistä muutosta.
- Tulos kertoo siitä, että auttamisella on vaikutusta hyvinvointiin, vaikka kuntoutusprosessi vielä olisikin kesken. Lisäaineiston kertyessä pidemmältä ajalta pystymme kertomaan lisää toiminnan vaikutuksista ja myös vaikuttavuudesta avun päättymisen jälkeen.Aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista tiedämme, että jopa kaksi kolmasosaa päihteitä käyttäneistä äideistä voi kuntoutuksemme jälkeen toimia vauvan ensisijaisena huoltajana eikä päihderetkahduksia ole ja että ensikodin jälkeen elämä on tasaantunut ja vakiintunut, Särkelä sanoo.
Myöhemmin saadaan tietoa myös lasten selviytymisestä
Tiedot on julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton ensimmäisessä ajankohtaiskatsauksessa. Siinä keskitytään siihen, millaisia muutoksia liiton kehittämä Vaikuttavuus esiin -mittari osoittaa jäsenyhdistysten avun piirissä olevien ihmisten tilanteessa. Mitattuja tuloksia avun vaikuttavuudesta tarvitaan, jotta palveluja ja auttamistyötä pystytään kehittämään entistä paremmin vastaamaan apua tarvitsevien muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi on tärkeää, että pystytään kertomaan järjestöjen tärkeästä merkityksestä ja tuloksekkaasta auttamistyöstä, kun toimintaympäristö on hyvinvointialueita rakennettaessa isossa muutoksessa.
Myöhemmin voimme kertoa näistä asioista myös lasten näkökulmasta. Ensimmäisessä ajankohtaiskatsauksessa on kuhunkin sisältölukuun kuvattu Ensi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä tarjolla olevaa apua, avun sisältöä, sekä annettu tilastollista tietoaavun piirissä olevista.
Vaikuttavuus esiin -mittaria on kehitetty vuodesta 2018 yhteistyössä kaikkien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kanssa. Katsauksen ovat tehneet tutkija Juha Klemelä, liiton järjestöpäällikkö Aki Siltaniemi ja pääsihteeri Riitta Särkelä. Katsaus on julkaistu kokonaisuudessaan Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivulla.
Yhteyshenkilöt
Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 636 63
Tietoja julkaisijasta
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI
09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi
Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Eron tunteita ei voi suorittaa alta pois - 4 000 ihmistä saa apua ETKL:n eropalveluista vuosittain19.3.2024 15:34:26 EET | Tiedote
Moni ottaa eron yhtenä suoritettavana asiana muiden joukossa. Vaikka eroon liittyvät käytännöt asiat voi aikatauluttaa ja suunnitella, ei eroon liittyvien tunteiden kohtaamiseen ja niiden voimakkuuteen voi valmentautua etukäteen. 4 000 ihmistä saa vuosittain apua Ensi- ja turvakotien liiton eropalveluista.
Jos epäilet väkivaltaa, puutu tilanteeseen – ulkopuolinen voi olla ratkaiseva tekijä väkivallan loppumisessa7.3.2024 12:13:06 EET | Tiedote
Joka toinen nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa Suomessa eikä väkivalta näytä olevan vähenemässä. On vahingollista, että väkivallan ajatellaan yhä usein olevan suhteen sisäinen asia.
Joulurauha ei laskeudu joka kotiin: Apua väkivaltaan saa myös pyhinä18.12.2023 11:47:42 EET | Tiedote
Väkivalta tai sen uhka on läsnä monessa perheessä jouluna. Joka kolmas lapsi joutuu kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistumaan perheväkivallalle kotonaan Suomessa. Apua on saatavilla Ensi- ja turvakotien liiton chateissa sekä turvakodeissa.
Selvitys: Vauvaperheet eivät saa tarvitsemaansa apua29.11.2023 08:48:21 EET | Tiedote
Yli puolet Ensi- ja turvakotien liiton tekemään vauvaperhekyselyyn vastanneista kertoo, että tarvitsee apua, mutta sitä on vaikea saada. Vanhempia kuormittaa yksinäisyys, jaksamisen pulmat sekä erilaiset mielenterveyden haasteet. Huolestuttavaa on, että ahdistus ja uupumusoireet ovat yleisiä jo raskausaikana. Perheet eivät saa apua, vaikka pyytäisivät.
Suurin muutos tapahtunut isissä itsessään7.11.2023 11:51:08 EET | Tiedote
Miehen rooli perheessä ja isyys ovat muuttuneet merkittävästi tämän sukupolven aikana. Miehet haluavat olla mukana kokonaisvaltaisesti lasten kasvatuksessa sekä perheen arjessa. Muutos on ollut nopea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme