Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus
Sepelvaltimotauti on väestötasolla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Nuoremman väestön keskuudessa korostuvat erilaiset rakenteelliset sydän- ja rytmihäiriösairaudet. Vaikka sepelvaltimotaudin ajatellaan koskettavan pääasiassa vanhempaa väestöä, nykyään sen merkitys myös nuorten ihmisten keskuudessa on tiedostettu. Verrattuna muihin nuorten sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajiin, sepelvaltimotauti on ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten ja keski-ikäisten alle 50-vuotiaiden sydänperäisten äkkikuolemien syitä sekä sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien tunnuspiirteitä ja ruumiinavauslöydöksiä. Tavoitteena oli myös arvioida sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydänperäisen äkkikuoleman osuutta eri ikäryhmissä sekä esiintyvyyttä viimeisten 20 vuoden aikana.
Tutkimuksessa käytettiin Fingesture-aineistoa, joka koostuu kaikista oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomen alueella vuosina 1998–2017 (n = 5 869). Alle 50-vuotiaita tästä tutkimuspopulaatiosta oli 610 uhria (10 %) ja heistä suurin osa oli miehiä (86 %).
Sepelvaltimotauti oli yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja alle 50-vuotiaiden keskuudessa (266 uhria, 44 %). Sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus kaikista aiheuttajista kasvoi säännöllisesti ikäryhmittäin, ollen matalin alle 30-vuotiaiden joukossa (7 %) ja korkein 45–50-vuotiailla (50 %). Viimeisten 20 vuoden aikana sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus on pienentynyt nuorten keskuudessa, mikä on todettu aiemmin myös koko väestön kohdalla.
Valtaosalla (90 %) sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista ei ollut todettu sepelvaltimotautia ennen äkkikuolemaa. Uhreista yhdeksän kymmenestä oli miehiä. Yli puolella alle 50-vuotiaista uhreista oli vähintään yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, mikä korostaa varhaisen seulonnan ja ennaltaehkäisevien tekojen merkitystä myös nuoremmalla väestöllä. Esimerkiksi kolmanneksen uhreista tiedettiin olleen tupakoitsijoita. Hankittujen riskitekijöiden lisäksi kolmasosalla uhreista oli tiedossa sukutaustaa sydänperäiselle äkkikuolemalle. Neljäsosa uhreista kuoli fyysisen rasituksen aikana.
Merkittävällä osalla alle 50-vuotiaista sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista oli todettavissa pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ruumiinavauksessa. Esimerkiksi kolmen suonen sepelvaltimotauti, sydänlihaksen fibroosi ja sydänlihaksen liikakasvu olivat yleisiä löydöksiä alle 50-vuotiaiden uhrien ruumiinavauksissa.
Yleisesti tiedetään, että sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa vähitellen jo viimeistään murrosiässä. Nyt tehdyt tutkimushavainnot viittaavat kuitenkin siihen, että sepelvaltimotauti voi olla pitkälle edennyt jo nuorilla aikuisilla, mikä korostaa varhaisen sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden tunnistamisen tarvetta ja seulonnan merkitystä nuorten aikuisten keskuudessa.
Tutkimusartikkeli: Vähätalo J, Holmström L, Pakanen L, Kaikkonen K, Perkiömäki J, Huikuri H, Junttila J. Coronary Artery Disease as the Cause of Sudden Cardiac Death Among Victims < 50 Years of Age. The American Journal of Cardiology, 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Juhani Junttila
Johtaja, Medical Research Center Oulu (MRC Oulu)
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Puh: +358 8 3158522
juhani.junttila@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme