Oulun yliopisto

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus

Jaa

Sepelvaltimotaudin ajatellaan olevan lähinnä vanhemman väestön sairaus mutta sen merkitys myös nuoremmilla ihmisillä on ymmärretty. Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sepelvaltimotaudin yleisyyttä ja ruumiinavauslöydöksiä alle 50-vuotiailla sydänperäisen äkkikuoleman uhreilla. 44 % alle 50-vuotiaiden sydänperäisistä äkkikuolemista johtui sepelvaltimotaudista.

Sepelvaltimotauti on väestötasolla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Nuoremman väestön keskuudessa korostuvat erilaiset rakenteelliset sydän- ja rytmihäiriösairaudet. Vaikka sepelvaltimotaudin ajatellaan koskettavan pääasiassa vanhempaa väestöä, nykyään sen merkitys myös nuorten ihmisten keskuudessa on tiedostettu. Verrattuna muihin nuorten sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajiin, sepelvaltimotauti on ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten ja keski-ikäisten alle 50-vuotiaiden sydänperäisten äkkikuolemien syitä sekä sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien tunnuspiirteitä ja ruumiinavauslöydöksiä. Tavoitteena oli myös arvioida sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydänperäisen äkkikuoleman osuutta eri ikäryhmissä sekä esiintyvyyttä viimeisten 20 vuoden aikana.

Tutkimuksessa käytettiin Fingesture-aineistoa, joka koostuu kaikista oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomen alueella vuosina 1998–2017 (n = 5 869). Alle 50-vuotiaita tästä tutkimuspopulaatiosta oli 610 uhria (10 %) ja heistä suurin osa oli miehiä (86 %).

Sepelvaltimotauti oli yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja alle 50-vuotiaiden keskuudessa (266 uhria, 44 %). Sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus kaikista aiheuttajista kasvoi säännöllisesti ikäryhmittäin, ollen matalin alle 30-vuotiaiden joukossa (7 %) ja korkein 45–50-vuotiailla (50 %). Viimeisten 20 vuoden aikana sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus on pienentynyt nuorten keskuudessa, mikä on todettu aiemmin myös koko väestön kohdalla.

Valtaosalla (90 %) sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista ei ollut todettu sepelvaltimotautia ennen äkkikuolemaa. Uhreista yhdeksän kymmenestä oli miehiä. Yli puolella alle 50-vuotiaista uhreista oli vähintään yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, mikä korostaa varhaisen seulonnan ja ennaltaehkäisevien tekojen merkitystä myös nuoremmalla väestöllä. Esimerkiksi kolmanneksen uhreista tiedettiin olleen tupakoitsijoita. Hankittujen riskitekijöiden lisäksi kolmasosalla uhreista oli tiedossa sukutaustaa sydänperäiselle äkkikuolemalle. Neljäsosa uhreista kuoli fyysisen rasituksen aikana.

Merkittävällä osalla alle 50-vuotiaista sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista oli todettavissa pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ruumiinavauksessa. Esimerkiksi kolmen suonen sepelvaltimotauti, sydänlihaksen fibroosi ja sydänlihaksen liikakasvu olivat yleisiä löydöksiä alle 50-vuotiaiden uhrien ruumiinavauksissa.

Yleisesti tiedetään, että sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa vähitellen jo viimeistään murrosiässä. Nyt tehdyt tutkimushavainnot viittaavat kuitenkin siihen, että sepelvaltimotauti voi olla pitkälle edennyt jo nuorilla aikuisilla, mikä korostaa varhaisen sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden tunnistamisen tarvetta ja seulonnan merkitystä nuorten aikuisten keskuudessa.

Tutkimusartikkeli: Vähätalo J, Holmström L, Pakanen L, Kaikkonen K, Perkiömäki J, Huikuri H, Junttila J. Coronary Artery Disease as the Cause of Sudden Cardiac Death Among Victims < 50 Years of Age. The American Journal of Cardiology, 2021.
 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Juhani Junttila
Johtaja, Medical Research Center Oulu (MRC Oulu)
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Puh: +358 8 3158522
juhani.junttila@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Yksittäisiä fotoneita havaitsevan CMOS-teknologiaan pohjautuvan viivasensorin suorituskyky Raman-spektroskopian sovelluksissa6.4.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Raman-spektroskopia on tehokas optinen työkalu, joka hyödyntää erästä laservalon ja materiaalin vuorovaikutusmekanismia (Raman-sirontaa) erilaisten näytteiden kemiallisen koostumuksen määrittämiseksi. Raman-spektroskopian suurena haasteena on ollut useiden näytteiden laservalon aiheuttama voimakas taustasäteily (fluoresenssi), joka voi peittää alleen itse Raman-signaalin. Tehokas keino vähentää taustasäteilyn vaikutusta mitattuun Raman-spektriin on erotella taustasäteily ja Raman-signaali aikatasossa. Tätä varten tarvitaan sensori, joka pystyy erittäin tarkasti (alle sekunnin miljardisosan tarkkuudella) aikaleimaamaan näytteeltä saapuvien valohiukkasten saapumisajan sensorille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme