Sijaishuollossa olevien lasten oikeudet eivät aina toteudu

Valvontaviranomaiset korostavat, että lastensuojelulaitoksiin sijoitetulla lapsella on samat perusoikeudet kuin muillakin lapsilla. Näihin oikeuksiin saa puuttua ainoastaan lain nojalla ja silloinkin vain sellaisella toimenpiteellä, joka vähiten loukkaa lapsen perusoikeuksia. Laitosten toimintatapojen täytyy tukea lapsen itsemääräämisoikeutta, oikeuksien toteutumista ja hyvää kohtelua.
”Sijaishuollon toiminnan on oltava johdonmukaista, turvallista ja ennakoitavaa, jotta lapset voivat luottaa toimintaan. Sijaishuollon tärkein tehtävä on huolehtia lapsen perusoikeuksista”, korostaa Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo.
Rajoituspäätökset perusteltava
Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan laitoksessa järjestettävässä sijaishuollossa ja niiden täytyy olla asianmukaisia. Rajoituspäätösten täytyy olla lastensuojelulain mukaisia, ja päätösten perusteluilla on keskeinen merkitys lapsen oikeuksien toteutumisessa. Valvontaviranomaiset ovat kuitenkin havainneet, että rajoituspäätöksiä ei aina riittävästi perustella.
”Päätöksen asianmukaisella perustelulla varmistetaan, että lastensuojelulaitokseen sijoitettu lapsi on tietoinen ratkaisusta sekä sen perusteista. Sosiaalityöntekijän ja laitoksen täytyy neuvoa ja ohjata lasta hänen oikeusturvaansa liittyvissä asioissa”, Uusitalo painottaa.
Sijaishuoltoyksikössä kasvatukselliset säännöt ja lastensuojelulaissa säädetyt rajoitustoimenpiteet on kyettävä erottamaan toisistaan.
”Esimerkiksi kaikkia lapsia systemaattisesti koskevat säännöt rajatusta liikkumismahdollisuudesta sijaishuoltoyksikön ulkopuolella voivat käytännössä merkitä laissa määriteltyä liikkumisvapauden rajoittamista.”
Kuntien valvonta ontuu
Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan kunnat eivät välttämättä toteuta omaa valvontatehtäväänsä systemaattisesti ja säännöllisesti. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja että lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Lisäksi sijaishuollon yksikön sijaintikunnalla on velvollisuus valvoa yksikön toimintaa.
Lapsikohtaisessa lapsen oikeuksien valvonnassa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun ja sijoituksen tavoitteiden toteutumista sekä sijaishuoltopaikan toteuttamien rajoitustoimenpiteiden lainmukaisuutta. Lapsikohtainen valvonta toteutuu ennen kaikkea lapsen ja sosiaalityöntekijän välisessä vuorovaikutuksessa. Lasta täytyy tavata asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti ja ilman muiden läsnäoloa.
Omavalvonnassa puutteita
Yksiköiden omavalvontasuunnitelmat eivät aina täytä valvontaviranomaisten vaatimuksia. Uusitalon mukaan omavalvontasuunnitelmat ovat voineet vanhentua, ne ovat sisällöltään liian yleisiä tai ne eivät ole julkisesti nähtävillä, kuten pitäisi. Lapsilla ja heidän läheisillään on oikeus saada helposti tietoa siitä, miten omavalvontaa toteutetaan.
Omavalvontasuunnitelmassa on muun muassa tunnistettava toimintaan liittyvät asiakasturvallisuusriskit ja kuvattava, miten niitä ehkäistään ja miten toimitaan, jos riski toteutuu. Omavalvontasuunnitelmissa täytyy ohjeistaa, miten henkilökunta täyttää ilmoitusvelvollisuutensa, jos asiakasturvallisuus on uhattuna tai uhka on jo toteutunut.
”Omavalvonnan on oltava arjen toiminnassa vahvasti läsnä”, Uusitalo korostaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylitarkastaja Elina Uusitalo, Valvira, 0295 209 334
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Anna Tervonen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 016 598
Ylitarkastaja Saija Kujansuu, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 018 555
Ylitarkastaja Anniina Sadeoja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (ruotsi), 0295 018 074
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Pia Sirviö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 016 072
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Sini Virtanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, 0295 018 017
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Saku Vaskivuo, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, 0295 017 384
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Aikio, Lapin aluehallintovirasto, 0295 017 587
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. Valvomme sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, alkoholielinkeinon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta. Myönnämme sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaamme aluehallintovirastoja, jotta lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt olisivat yhdenmukaisia koko maassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valvira
Valvira päättää Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnat24.6.2025 10:44:04 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on päättänyt Etelä-Savon (Eloisa) ja Kymenlaakson hyvinvointialueita koskevat kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn valvonnat ilman jatkotoimia. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn tilanne on parantunut molemmilla alueilla aiempaan verrattuna.
Valviran toiminta päättyy, tehtävät siirtyvät uuteen Lupa- ja valvontavirastoon19.6.2025 08:28:16 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Kaikki Valviran tehtävät siirtyvät uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa 1.1.2026. Valviran tehtävien lisäksi Lupa- ja valvontavirastoon siirtyy suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä sekä pääosa ympäristöön liittyvistä ELY-keskusten tehtävistä.
Adoptiolautakunta tiedottaa: Ruotsissa ehdotetaan kansainvälisen adoptiotoiminnan lopettamista nykyisessä muodossaan – Ei välittömiä vaikutuksia Suomeen2.6.2025 11:19:45 EEST | Tiedote
Ruotsi on julkaissut kansallisen adoptioselvityksen. Selvitystyöryhmä suosittelee kansainvälisen adoptiotoiminnan lopettamista nykyisessä muodossaan. Toiminnan jatkumisen arvioidaan edellyttävän vähintään kokonaan uusia rakenteita. Adoptiolautakunta pitää Ruotsin selvitystä merkittävänä, sillä Ruotsi on ollut yksi maailman suurimmista kansainvälisten adoptioiden vastaanottavista maista. Myös muissa Euroopan maissa on tehty vastaavia selvityksiä. Näistä selvityksistä saatu tieto on tärkeää myös Suomen adoptiotoiminnalle. Adoptiolautakunta ei tee suoria johtopäätöksiä toisten maiden kansallisten selvitysten tulosten perusteella, mutta tutustuu uuteen kansainväliseen tietoon huolella.
Soterin käsittelyajat eivät vaikuta yksin toimivien palveluntuottajien aloitukseen3.4.2025 12:58:00 EEST | Tiedote
Sote-valvontalain tilapäisen sääntelyn myötä rekisteröintiprosessin käsittelyaika ei ole enää yhtä merkittävä yksin toimiville palveluntuottajille kuin aiemmin. Tilapäisen sääntelyn ansiosta sen piiriin kuuluvat yksin toimivat palveluntuottajat voivat aloittaa toimintansa heti jätettyään rekisteröintihakemuksen viranomaiselle, eikä heidän tarvitse odottaa rekisteröintipäätöstä ennen toiminnan aloittamista. Myös toiminnassa tapahtuvat muutokset voidaan toteuttaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia menetettiin selvästi edellisvuotta enemmän14.1.2025 14:00:15 EET | Tiedote
Edellisvuoteen nähden ammatinharjoittamisoikeutensa menetti vuonna 2024 yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Valvontalautakunnan päätöksellä ammattioikeutensa menetti 132 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 91.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme