Sijoitetut lapset tarvitsevat pitkäaikaista tukea koulutukseen ja työelämään – uusi tutkimus tunnistaa erilaiset urapolut
Tutkimus osoittaa kuitenkin, että vaikeudet kouluttautua ja työllistyä eivät koske kaikkia sijoitettuja lapsia. Lähes puolella sijoitetuista lapsista siirtymä koulutuksesta työelämään sujui onnistuneesti.
Sijoitetuista lapsista monet tulevat perheistä, joissa vanhemmilla on vakavia elämänhallinnan, mielenterveyden tai päihteidenkäytön ongelmia. Osalla lapsista sijoituksen taustalla on omia käyttäytymisen tai koulunkäynnin vaikeuksia.
- Tärkeää on huomata, että vaikeat lapsuuden olot eivät missään nimessä automaattisesti tarkoita syrjään jäämistä koulutuksesta ja työelämästä, huomauttaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Kääriälä.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Pojilla ja teini-ikäisenä sijoitetuilla hankaluuksia – neljännes tytöistä tulee nuorena äideiksi
Pojat kohtasivat pitkäkestoisia vaikeuksia useammin kuin tytöt. Myös sijoitus teini-iässä ja sijoituspaikan toistuva vaihtuminen lisäsivät todennäköisyyttä lyhyeksi jäävään koulutukseen ja työttömyyteen.
Tutkimuksen tekoon osallistuneen lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää on tunnistaa eniten tukea tarvitsevat nuoret hyvissä ajoin.
- Suunnan muuttaminen aikuisiällä on enää harvoin helppoa, jos nuoruudessa on ollut vaikeaa, toteaa Pekkarinen.
Sijoitetuista tytöistä huomattavan monet saivat lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Heistä suunnilleen neljännes hoiti omia lapsiaan jo pian täysi-ikäiseksi tultuaan.
- Vaikka lasten hoitaminen on usein hieno kokemus, se voi pitkän päälle vaikeuttaa nuoren kouluttautumista ja työllistymistä. On syytä miettiä, miten lastensuojelun jälkihuolto voisi paremmin tukea nuorten äitien kouluttautumista ja työssäkäyntiä”, Pekkarinen sanoo.
Lastensuojelun jälkihuollon merkitys korostuu
Kouluttautumisessa ja työllistymisessä oli todennäköisemmin haasteita myös nuorilla, jotka saivat lastensuojelun jälkihuollolta tukea itsenäistymiseen.
- Yhteiskunnan vastuu näistä nuorista jatkuu vielä aikuisiässä. Tätä tukea olisi nyt korkea aika kehittää, Kääriälä korostaa.
Vuoden 2020 alussa jälkihuollon ikäraja nousee nykyisestä 21:stä 25 ikävuoteen. Kääriälän mukaan tämä tulee kasvattamaan jälkihuollossa olevien nuorten määrää.
- Jälkihuollon resurssien lisääminen tulee pian ajankohtaiseksi. Samalla on syytä miettiä, miten palvelut voivat auttaa nuorten itsenäistymisessä entistä paremmin, sillä ikärajan nosto ei todennäköisesti vielä yksin tarjoa riittävää tukea.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, jossa seurattiin rekisteritietojen avulla 59 476:ta vuonna 1987 syntynyttä lasta vuoteen 2012 saakka. Aineisto kattaa laajasti nuoren ja hänen vanhempiensa sosiaali- ja terveystietoja.
Julkaisu:
Antti Kääriälä, Pasi Haapakorva, Elina Pekkarinen, Reijo Sund, From care to education and work? Education and employment trajectories in early adulthood by children in out-of-home care, Child Abuse & Neglect, Available online 31 Oct 2019. https://authors.elsevier.com/a/1Z~iKX18YHZ4n
Lisätiedot:
Antti Kääriälä
Väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
puh. 050 448 9441
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme