Sijoittajien kiinnostus jatkui - uusia rahastomerkintöjä 427 miljoonalla eurolla
Lyhyen koron rahastoihin eniten uusia sijoituksia
Heinäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 327 miljoonaa euroa uusia varoja ja pitkän koron rahastoista lunastettiin 29 miljoonaa euroa sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 68 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoihin sijoitettiin yhteensä 10 miljoonaa euroa uusia pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2020 |
|
Osakerahastot |
50 |
-608 |
41 951 |
|
Yhdistelmärahastot |
68 |
417 |
25 193 |
|
Pitkän koron rahastot |
-29 |
-552 |
31 287 |
|
Lyhyen koron rahastot |
327 |
-1 144 |
13 854 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
10 |
206 |
6 860 |
|
YHTEENSÄ |
427 |
-1 681 |
119 144 |
Maaliskuun lopusta alkanut osakemarkkinoiden elpyminen jatkui heinäkuussa. Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin uskottiin heikentävän merkittävästi yritysten toisen vuosineljänneksen tuloksia, mutta tulosjulkistukset ovat olleet odotuksia parempia, vaikka pääasiassa heikkoja. Toimialakohtaiset erot ovat olleet suuria ja osa yrityksistä on hyötynyt kevään kriisistä. Euroopassa markkinaoptimismia tuki ostopäällikköindeksien toipuminen ja EU-maiden päätös yhteisestä elvytyspaketista. Heinäkuun lopulla osakekursseja hermostutti Kiinan ja Yhdysvaltojen välien kiristyminen ja koronatartuntojen määrän nousu usealla mantereella.
Keskuspankkien valtava elvytys ja valtioiden mittavat tukitoimet ovat heijastuneet korkomarkkinoille. Euroopassa EU-maiden elvytyspaketin yhteiset lainat rauhoittivat lainamarkkinoita ja hillitsivät painetta etenkin Italian ja Espanjan valtionlainojen korkojen nousulta. Myös euroalueen lyhyet korot laskivat. Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet maaliskuun jälkeen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet.
Vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta tarkasteltuna Pohjoismaihin sijoittavilla osakerahastoilla on erinomaisia ESG-arvosanoja. Pohjoismaihin sijoittavista osakerahastoista sijoittaja on myös saanut parhaimmat tuotot viimeisimmän 12 kuukauden aikana.
”Vuoden toinen puolisko alkoi sijoitusmarkkinoilla odotuksia paremmin. Yritysten tulosjulkistukset ovat olleet keskimäärin odotuksia parempia ja suurilta konkurssimääriltä on vältytty. Hermostuneisuutta markkinoilla tulee kuitenkin lisäämään koronapandemian toinen aalto ja lähestyvien Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja Brexit-neuvotteluiden mahdolliset uudet käänteet”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 71 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 39 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,56). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-24 |
-264 |
5 147 |
11 % |
|
Pohjoismaat |
20 |
78 |
5 431 |
15 % |
|
Eurooppa |
19 |
-257 |
5 552 |
-4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
31 |
28 |
5 215 |
1 % |
|
Japani |
0 |
-110 |
536 |
1 % |
|
Tyynenmeren alue |
1 |
-36 |
571 |
4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-166 |
4 814 |
-7 % |
|
Maailma |
20 |
154 |
13 246 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-3 |
-34 |
1 440 |
1 % |
|
YHTEENSÄ |
50 |
-608 |
41 951 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti ja euroalueelle luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 29 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 48 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 1,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-3 |
-1 |
5 778 |
1,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
13 |
-611 |
9 575 |
-0,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
2 |
172 |
3 533 |
-3,3 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
-13 |
119 |
1,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
16 |
-10 |
6 992 |
1,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-5 |
111 |
1 657 |
0,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-48 |
-200 |
3 633 |
-2,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-29 |
-552 |
31 287 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2020
Markkinakatsaus, heinäkuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
