Sijoittajien kiinnostus jatkui - uusia rahastomerkintöjä 427 miljoonalla eurolla
Lyhyen koron rahastoihin eniten uusia sijoituksia
Heinäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 327 miljoonaa euroa uusia varoja ja pitkän koron rahastoista lunastettiin 29 miljoonaa euroa sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 68 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoihin sijoitettiin yhteensä 10 miljoonaa euroa uusia pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2020 |
|
Osakerahastot |
50 |
-608 |
41 951 |
|
Yhdistelmärahastot |
68 |
417 |
25 193 |
|
Pitkän koron rahastot |
-29 |
-552 |
31 287 |
|
Lyhyen koron rahastot |
327 |
-1 144 |
13 854 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
10 |
206 |
6 860 |
|
YHTEENSÄ |
427 |
-1 681 |
119 144 |
Maaliskuun lopusta alkanut osakemarkkinoiden elpyminen jatkui heinäkuussa. Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin uskottiin heikentävän merkittävästi yritysten toisen vuosineljänneksen tuloksia, mutta tulosjulkistukset ovat olleet odotuksia parempia, vaikka pääasiassa heikkoja. Toimialakohtaiset erot ovat olleet suuria ja osa yrityksistä on hyötynyt kevään kriisistä. Euroopassa markkinaoptimismia tuki ostopäällikköindeksien toipuminen ja EU-maiden päätös yhteisestä elvytyspaketista. Heinäkuun lopulla osakekursseja hermostutti Kiinan ja Yhdysvaltojen välien kiristyminen ja koronatartuntojen määrän nousu usealla mantereella.
Keskuspankkien valtava elvytys ja valtioiden mittavat tukitoimet ovat heijastuneet korkomarkkinoille. Euroopassa EU-maiden elvytyspaketin yhteiset lainat rauhoittivat lainamarkkinoita ja hillitsivät painetta etenkin Italian ja Espanjan valtionlainojen korkojen nousulta. Myös euroalueen lyhyet korot laskivat. Joukkovelkakirjalainat ovat tuottaneet maaliskuun jälkeen hyvin, kun pitkät korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet.
Vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta tarkasteltuna Pohjoismaihin sijoittavilla osakerahastoilla on erinomaisia ESG-arvosanoja. Pohjoismaihin sijoittavista osakerahastoista sijoittaja on myös saanut parhaimmat tuotot viimeisimmän 12 kuukauden aikana.
”Vuoden toinen puolisko alkoi sijoitusmarkkinoilla odotuksia paremmin. Yritysten tulosjulkistukset ovat olleet keskimäärin odotuksia parempia ja suurilta konkurssimääriltä on vältytty. Hermostuneisuutta markkinoilla tulee kuitenkin lisäämään koronapandemian toinen aalto ja lähestyvien Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja Brexit-neuvotteluiden mahdolliset uudet käänteet”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 71 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 39 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,56). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-24 |
-264 |
5 147 |
11 % |
|
Pohjoismaat |
20 |
78 |
5 431 |
15 % |
|
Eurooppa |
19 |
-257 |
5 552 |
-4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
31 |
28 |
5 215 |
1 % |
|
Japani |
0 |
-110 |
536 |
1 % |
|
Tyynenmeren alue |
1 |
-36 |
571 |
4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-166 |
4 814 |
-7 % |
|
Maailma |
20 |
154 |
13 246 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-3 |
-34 |
1 440 |
1 % |
|
YHTEENSÄ |
50 |
-608 |
41 951 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti ja euroalueelle luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 29 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 48 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 1,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-3 |
-1 |
5 778 |
1,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
13 |
-611 |
9 575 |
-0,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
2 |
172 |
3 533 |
-3,3 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
-13 |
119 |
1,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
16 |
-10 |
6 992 |
1,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-5 |
111 |
1 657 |
0,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-48 |
-200 |
3 633 |
-2,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-29 |
-552 |
31 287 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2020
Markkinakatsaus, heinäkuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
