Sijoitusrahastoihin 364 miljoonaa uusia sijoituksia – pitkän koron rahastoissa tuottoisa marraskuu
Marraskuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 475 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 37 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 102 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 16 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 266 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2022 |
|
Osakerahastot |
475 |
-1 587 |
53 876 |
|
Yhdistelmärahastot |
37 |
315 |
29 592 |
|
Pitkän koron rahastot |
102 |
-791 |
27 871 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-266 |
-3 557 |
14 161 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
16 |
932 |
11 251 |
|
YHTEENSÄ |
364 |
-4 689 |
136 751 |
Marraskuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa inflaation hidastuminen ennakko-odotuksia enemmän antoi myötätuulta osakekurssien myönteiselle kehitykselle.
Rahapolitiikan odotetaan edelleen kiristyvän Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkean inflaation selättämiseksi. Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti kuitenkin hillitsevänsä korkojen noston tahtia.
Kiinassa maan johto lopetti osan tiukoista koronarajoitustoimista, jotka haittasivat maan talouskasvua. Positiivinen markkinavire levisi globaalisti eri mantereiden osakeindekseihin.
Marraskuu oli pitkän koron rahastoihin sijoittaneille tuottoisa kuukausi. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Yrityslainojen riskimarginaalit kapenivat. Myös esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat. Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin negatiivisesti.
"Osake- ja korkosijoittajan näkökulmasta marraskuu oli pitkästä aikaa pääasiassa tuottoisa kuukausi. Historiassa saadut tuotot eivät kuitenkaan ole tae tulevista tuotoista. Talouden taantuman uhasta puhutaan paljon ja se mainitaan myös useissa yritysten antamissa tulosnäkymissä. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa työllisyysluvut ovat pysyneet edelleen hyvällä tasolla. Osakesijoittaja joutuu nyt pohtimaan, mihin suuntaan maailmantalous kehittyy ensi vuonna ja kuinka paljon odotuksista on jo hinnoiteltu osakekursseihin”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, eri toimialoille ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 468 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin vain Pohjoismaihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 32 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
20 |
-312 |
5 771 |
-13 % |
|
Pohjoismaat |
-12 |
-259 |
7 087 |
-22 % |
|
Eurooppa |
190 |
-561 |
5 450 |
-12 % |
|
Pohjois-Amerikka |
96 |
-173 |
7 708 |
-4 % |
|
Japani |
13 |
-17 |
541 |
-14 % |
|
Tyynenmeren alue |
6 |
-38 |
895 |
-10 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-20 |
-272 |
4 548 |
-11 % |
|
Maailma |
139 |
60 |
20 306 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
43 |
-15 |
1 570 |
-10 % |
|
YHTEENSÄ |
475 |
-1 587 |
53 876 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 239 miljoonaa euroa.Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 131 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-11 |
243 |
5 314 |
-13,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
239 |
13 |
8 891 |
-11,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
2 |
-74 |
3 263 |
-8,5 % |
|
Valtioriski maailma |
3 |
55 |
202 |
-6,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-73 |
-710 |
6 059 |
-8,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-35 |
-56 |
1 447 |
-9,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-23 |
-262 |
2 696 |
-9,3 % |
|
YHTEENSÄ |
102 |
-791 |
27 871 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2022
Markkinakatsaus, marraskuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme