Sikarutto levinnyt EU:n alueella jo 13 maahan

Afrikkalainen sikarutto saapui EU:n alueelle 2014 ja sen jälkeen ruttoa on tavattu jo 13 jäsenmaassa. Vuosien 2016–2020 kesäkuun välillä tautiin on kuollut yhteensä 1,3 miljoonaa sikaa. Taudin saapuminen maahan aiheuttaisi suuret tappiot sikataloudelle ja toisi mukanaan alueellisia metsästysrajoituksia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Kannan keskimääräinen koko oli tammikuussa 2021 noin 3 400 villisikaa. Kanta-arvion 90 % todennäköisyysväli on 2209–5727 yksilöä. Villisikojen alueellinen levinneisyys Suomessa on laajuudeltaan samanlainen kuin edellisvuonna eli villisikoja on eniten itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla, mutta villisikalaumoja on havaittu muuallakin Suomessa.

Villisikoja ammuttiin 1.8.2020–31.7.2021 välisenä aikana yhteensä 1 343. Saalismäärä kasvoi yli 40 prosentilla metsästysvuodesta 2019–2020. Yli puolet saalismäärästä ammuttiin Kaakkois-Suomessa. Toisiksi eniten villisikoja ammuttiin Uudellamaalla, yhteensä 233 eläintä. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa.

Vuosina 2015–2021 Ruokavirasto on tutkinut yli 4000 villisikaa ja toistaiseksi yhtään ASF-tautia kantavaa villisikaa ei ole löydetty. Sikojen verenvuotokuumetaudin nopea leviämistahti pitkin Eurooppaa muistuttaa siitä, ettei Suomessakaan ole varaa herpaantua taudintorjunnassa. Ruokavirasto kannustaakin lähettämään näytteitä kuolleina löydetyistä tai metsästetyistä villisioista. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta.

Metsästäjille tarjolla koulutusta

−Jos villisikakanta kasvaa kovin suureksi, sitä on vaikea pitää enää kurissa, Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen tähdentää. Metsästäjäliitolla on käynnissä myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa metsästäjiä koulutetaan villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Ensimmäiset koulutukset järjestetään metsästysseuroille ja -seurueille tämän vuoden puolella. 

Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa nykymetsästäjille uusi riistalaji, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä ja etenkin tieto ASF:n torjunnasta puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Metsästäjäliiton mukaan jo nyt villisikoja kannattaa käsitellä niin, että jokainen kuolleena löytynyt villisika on potentiaalinen viruksen kantaja.

Jos virusta löydetään kuolleesta villisiasta, astuu välittömästi voimaan erilaisia alueellisia metsästysrajoituksia ja hygieniasuosituksia. – Nämä rajoitukset tulevat vaikuttamaan paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arkipäivään huomattavasti, muistuttaa Chris Karppinen.