Sikiöaikaisen CMV-infektion aiheuttama tautitaakka on Suomessa väestötasolla pieni – yksilön kohdalla se voi kuitenkin olla raskas

Sytomegalovirus (CMV) on maailmanlaajuisesti yleisin sikiöaikainen infektio, ja sitä esiintyy vajaalla prosentilla kaikista vastasyntyneistä. Noin 10 prosentilla sikiöaikana CMV-infektion sairastaneista lapsista on syntyessään tartunnasta johtuvia oireita, ja noin puolelle heistä jää jokin pitkäaikaishaitta, kuten kuulovaurio tai neurologinen vamma. Valtaosa sikiöaikana infektoituneista lapsista on kuitenkin syntyessään oireettomia ja heidän ennusteensa on parempi.

Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys vaihtelee suuresti eri väestöissä. LL Laura Puhakka selvitti väitöstutkimuksessaan synnynnäisen CMV-infektion aiheuttamaa tautitaakkaa Suomessa.

– Seerumipankkinäytteistä totesimme, että Suomessa vuonna 1992 raskaana olevista naisista 84,5 prosenttia oli sairastanut CMV-infektion jo ennen raskautta. Vuonna 2012 raskaana olleista infektion sairastaneiden osuus oli pienentynyt 71,5 prosenttiin, Puhakka kertoo. Sikiö voi saada tartunnan sekä äidin raskaudenaikaisen CMV-ensi-infektion että uusintainfektion seurauksena.

Oireisen synnynnäisen CMV-infektion ennustetta Puhakka selvitti takautuvasti potilaspapereista kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Hän havaitsi, että 58 prosentille (15/26) niistä lapsista, joilla oli vuosina 2000–2012 diagnosoitu oireinen CMV, oli jäänyt jokin pitkäaikaishaitta. Puolella lapsista (12/24) oli neurologinen poikkeavuus ja 42 prosentilla (8/19) kuulovaurio.

Pitkäaikaispulmia esiintyi valtaosalla (86 %, 6/7) lapsista, joiden äiti oli saanut ensimmäisen CMV-infektionsa raskauden alkuvaiheessa. Poikkeavuuksia esiintyi myös lapsilla, joiden äidillä oli raskauden aikana ollut uusintainfektio, mutta ei kenelläkään niistä viidestä lapsesta, joiden äidin ensi-infektio oli ollut raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyyttä ja syntyessään oireettomien lasten ennustetta selvitettiin seulomalla 19 868 vastasyntynyttä syljestä otettavalla CMV-nukleiinihapon osoitustestillä. CMV-infektio todettiin 40 lapsella, joten esiintyvyys suomalaisessa väestössä oli 2/1 000.

Seulonnassa löytyneiden CMV-positiivisten lasten ja terveiden verrokkien välillä ei todettu eroa kehitysseurantatestissä eikä kuulontutkimuslöydöksissä 18 kuukauden iässä. Kenelläkään ei todettu kuntoutusta vaativaa kuulovikaa eikä CMV-infektioon liittyviä silmäpoikkeavuuksia.

– CMV-infektion aiheuttama tautitaakka on Suomessa suhteellisen pieni. Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys oli melko matala ja oireettomien lasten ennuste oli suotuisa. Oireisen infektion aiheuttama sairastavuus oli kuitenkin huomattavaa, sillä yli puolella syntyessään oireisista lapsista oli joku pitkäaikaispoikkeavuus, Puhakka toteaa.

LL Laura Puhakka väittelee 14.6.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Congenital cytomegalovirus infection in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Liisa Lehtonen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Harri Saxen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301847

Väittelijän yhteystiedot:
laura.puhakka@hus.fi

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043