Siltalan syksyn kaikki käännöskaunokirjat ovat ilmestyneet – Laadukasta kaunokirjallisuutta Ruotsista Baltiaan ja Itävallasta Pohjois-Makedoniaan.

VILNAN POKERI on pian Berliinin muurin murtumisen jälkeen vuonna 1989 Liettuan neuvostotasavallassa julkaistu romaani. Se oli kirjallinen pommi: elämää rautaesiripun toisella puolella valottava ja järjestelmää avoimesti kritisoinut romaani. Kirja kuvaa päähenkilönsä elämää ja rakkautta 1970-luvun Neuvosto-Liettuassa, vankileirillä vietettyjä vuosia sekä ikuista Vilnaa, kaunista mutta haavoittunutta legendojen kaupunkia. Kirja on postmoderni, älyllinen, psykedeelinen fantasmagoria neuvostoparanoiasta, järjestelmän hulluudesta, rinnakkaistodellisuudesta ja epätoivosta.
Ricardas Gavelis (1950–2002) valmistui fyysikoksi ja työskenteli Liettuan Tiedeakatemian fyysikan osastolla 1970-luvulla, mutta ryhtyi sitten journalistiksi ja kirjailijaksi.
Vilnan pokerin ovat suomentaneet Urtè Liepuoniute ja Per Länsman.
***
Myös Jānis Jonevsin (s. 1980) DOOM 94 sukeltaa Baltian lähihistoriaan. Se kertoo 1990-luvun latvialaissnuorisosta keskellä uutta humalluttavaa aikaa, jolloin Neuvostoliitto on romahtanut ja päästänyt latvialaiset vapauteen. Aran päähenkilön Jāniksen elämä saa täysin uuden suunnan, kun hän löytää Nirvanan ja kotikaupunkinsa metallipiirit. Nuorukaisen kasvukertomus on samalla särmikäs ajankuva uudelleenitsenäistyneen Latvian etsikkovuosista.
Romaani oli Latviassa ilmestyessään vuonna 2013 jättimäinen myynti- ja arvostelumenestys. Se on käännetty useille kielille, ja vuonna 2019 romaanin pohjalta tehtiin elokuva Jelgava 94.
Romaanin on suomentanut Annika Suna.
***
Vuonna 1938 natsit valtasivat Itävallan ja liittivät sen Saksaan. Maassa alkoivat juutalaisvainot. Wienissä asunut Sigmund Freud sai suhteillaan järjestettyä poistumisviisumit itselleen ja muutamille muille. Siskojaan hän ei kuitenkaan ottanut mukaan. Goce Smilevskin (s. 1975) romaani FREUDIN SISAR on tosiasioihin pohjautuva fiktio, jossa yksi Freudin sisarista, Adolfina, kertoo oman tarinansa kun edessä on enää astuminen kaasukammioon.
Romaanin suomennos on Tero Valkosen.
***
Itävallassa ollaan myös Eva Menassen (s. 1970) romaanissa DUNKELBLUM. Nyt eletään elokuuta 1989. Rautaesirippu repeilee. Unkarin rajalla sadat itäsaksalaiset pakolaiset janoavat pääsyä Itävallan puolelle. Unelias pieni rajakaupunki Dunkelblum alkaa havahtua vuosikymmenten horroksesta. Idyllisen julkisivun taakse kätkeytyy rikos, jonka kaupunkilaiset toivoivat jo iäksi jääneen unohduksiin.
Terävän mustanpuhuvan huumorin ja jännityksen keinoin Menassa rakentaa suuren historiallisen panoraaman pienen kaupungin perspektiivistä ja kertoo, miten asukkaat käsittelevät historiallista syyllisyyttä.
Suomennos on Raija Nylanderin.
***
Herman Kochin (s. 1953) PÄÄOSASSA SOPHIA -romaanin nimihenkilö on elokuvaohjaaja Stanley Forbesin ystävän alaikäinen tytär, jonka ohjaaja ehdottomasti on halunnut uuden elokuvansa päärooliin. Forbes esiintyy Sophian isähahmona, mutta kuvausten edetessä hänen motiivinsa käyvät yhä epäselvemmiksi.
Kochin lukijat huomaavat jälleen kerran, ettei mikään ole sitä miltä näyttää.
Romaanin on suomentanut Mari Janatuinen.
***
Perinteisempää dekkarikirjallisuutta edustaa englantilaisen Robert Thorogoodin (s. 1972) THAMESJOEN MURHAT. Dekkarisarjan ensimmäinen osa on cosy crimea brittiläisestä pikkukylästä Miss Marplen hengessä. Hyväntuulisen humoristisessa kirjassa murhia ratkaisee 77-vuotias Judith Potts parin naistuttavansa kanssa.
Sarjan toinen osa KUOLEMA KYLÄSSÄ, Thamesjoen murhat 2, ilmestyy ensi keväänä maaliskuussa.
Sarjaa suomentaa Hilkka Pekkanen.
***
SYVÄ RAKKAUS EI KETÄÄN on arvostetun ruotsalaisen Ann Jäderlundin (s. 1955) runokokoelma. Hän itse on muovannut teoksen kahdestatoista vuosina 1992–2015 kirjoittamastaan runosikermästä.
Hienostunut kokonaisuus luotaa kehon aistillisuutta, nautintoa ja kipua runouden keinoin. Jäderlundin lyriikka on haurasta, mutta vahvaa, mystistä mutta kutsuvaa, välillä brutaalia mutta aina tavattoman kaunista.
Teoksen suomentaja on runoilija Jyrki Kiiskinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta RaviTiedotuspäällikköKustannusosakeyhtiö Siltala
Puh:0400 328 300reetta@siltalapublishing.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Björn Borgin omaelämäkerta ilmestyy maailmanlaajuisesti – myös suomeksi – torstaina 18.9.15.9.2025 14:44:28 EEST | Tiedote
///EMBARGO 18.9. klo 00.01/// Ikonisen tennistähden rehellinen ja kaunistelematon omaelämäkerta Sydämenlyöntejä ilmestyy usealla kielellä, myös suomeksi, torstaina 18.9. Björn Borg avaa nyt ensimmäistä kertaa itse elämäänsä ja uraansa. Kirjassa ovat mukana niin lapsuus, nuoruus, tennisura kuin sen jälkeinenkin aika. Elämäkerta kuvaa menestyksen, romahduksen, nousut ja laskut, voitot ja tappiot – kaiken täysin avoimesti. Suurella sydämellä, lyönti lyönniltä. Sydämenlyöntejä on urheiluelämäkerta parhaimmillaan: nopeatempoinen ja jännittävä tarina, jota lukiessa pulssi kohoaa.
Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus12.9.2025 14:07:59 EEST | Tiedote
///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.
Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote
Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...
Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote
Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme