Kustannusosakeyhtiö Siltala

Siltalan upean runsas ja monipuolinen syksy 2021

Jaa
Siltalan syksy on runsas ja monipuolinen. Pirkko Saision ja Jonathan Franzenin uudet romaanit. Muistelmateoksia ja elämäkertoja kenraalista jääkiekkoilijaan – Paavo Talvela, Siim Liivik, Outi Heiskanen, Leena Majander, Matti Klinge, Tapani Brotherus. Hannu Hautalan parhaat luontokuvat. Ja paljon paljon muuta. Tiedotteen lopussa on linkki syyskatalogiin.

KOTIMAINEN KAUNO

Jouni Inkalan Jumalalle pyhitetty susi on ainutlaatuinen matka Inkalan runojen syntysijoille, runoilijan muistoihin. (ilmestyy elokuussa)

Mysteerin ja selittämättömän edessä ovat usein myös Marko Järvikallaksen toisen novellikokoelman Sano jotakin kaunista ihmiset. (elokuu)

Hanna Rytin koskettava ja surullisenhauska romaani Eron kuvia on parisuhteen valokuva-albumi. (syyskuu)

Tämän naisen elämä on Helmi Kekkosen syvä ja säteilevä romaani surusta, syyllisyydestä ja naiseksi kasvamisesta. (elokuu)

Marissa Mehr on kirjoittanut tiivistunnelmaisen romaanin Rusalka: kuiskaajan muotokuva maantieteen määrittelemästä identiteetistä ja klassisen musiikin maailmasta. (elokuu)

Sari Rainion ja Juha Rautaheimon cozy crime -dekkari Vainajat eivät vaikene aloittaa rikosylikonstaapeli Ville Karilan ja oikeuslääkäri Viola Kaarion murhatutkimuksista kertovan romaanisarjan. (elokuu)

Pirkko Saision romaani Passio kertoo erään korun tarinan. Se alkaa 1500-luvun Firenzestä. (syyskuu)

Bog Edin/Lataa ja lue on kokoelma Juha Seppälän kolumneja viideltä vuosikymmeltä. (elokuu)

Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA on hänen Neljä ratsastajaa -romaanisarjansa neljäs osa. (elokuu)

KÄÄNNÖSKAUNO

Ruotsalaisen Lena Anderssonin Tytär – kertomus kansankodin hajoamisesta on veitsenterävä, mutta samalla haikean koominen tarina Elsa Johanssonista ja hänen isästään. Suomennos Sanna Manninen. Kirja on saanut rahoitusta EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta. (elokuu)

Kafka valmistaa päivällistä on valikoima amerikkalaisen nykykirjallisuuden omaperäisimpiä novelleja. Niiden kirjoittaja on Lydia Davis, joka on saanut muun muassa Man Booker International -palkinnon. Kirja julkaistaan Siltalan ja Sanavalinta-yhtiön yhteistyönä. Suomennos Aki Salmela. (elokuu)

Jonathan Franzenin romaani Crossroads ilmestyy Suomessa 5. lokakuuta, samana päivänä kuin Yhdysvalloissa. Kirjan tarina Hildebrandtin perheestä alkaa vuoden 1971 joulun tapahtumista. Suomennos Raimo Salminen. (lokakuu)

Uudempi tähti amerikkalaisen kirjallisuuden taivaalla on Julia Phillips, jonka Venäjän syrjäkulmille sijoittuva romaani Katoava maa oli National Book Award -finalisti. Suomennos Hilkka Pekkanen. (elokuu)

Viime vuonna saatiin nauttia suomeksi David Foster Wallacen nykyklassikkoromaanista Päättymätön riemu. Kirjailija muistetaan myös loistavista esseistään. Tennisesseet on suomentanut Tero Valkonen. (lokakuu)

Berliiniläisen Iris Hanikan palkittu romaani Menneisyydenhallintalaitos käsittelee Saksan historian kipeitä kysymyksiä lempeällä ironialla ja huumorilla. Suomennos Raija Nylander. Kirja on saanut rahoitusta EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta. (elokuu)

TIETOKIRJAT

Elämäkertoja ja muistelmia

Pirjo Hounin kirjoittama Salattua diplomatiaa kertoo Tapani Brotheruksen tarinan. Brotherus on tullut tunnetuksi erityisesti 1970-luvun dramaattisista tapahtumista Chilessä. (syyskuu)

Outi Heiskanen – Taiteilija kuin shamaani -teoksen on kirjoittanut Heiskasen pitkäaikainen ystävä Tuula Karjalainen. (elokuu)

Matti Klingen ainutkertainen muistelmasarja on valmis. Viimeinen osa on nimeltään Täysinpalvellut – Muistelmia 2001–2021. (elokuu) Myös perinteinen päiväkirja ilmestyy, Terätön veitsi ilman kahvaa – Päiväkirjastani 2020–2021 on sarjan 23. osa. (syyskuu)

Teemu Keskisarjan Kustu – Vuorineuvos Gustaf Serlachius ja Mäntän kadonnut aika päättää Serlachiuksen neliosaisen sukuhistorian. (lokakuu)

Fuck You Liivik on jääkiekkoilija Siim Liivikin tarina kolhoosista Korsoon ja kultakaukaloihin. Kirjan kirjoittaa yhdessä Liivikin kanssa palkittu ja kiitetty kirjailija Aki Ollikainen. (syyskuu)

Leena Majander-Reenpää kertoo muistelmissaan Kirjatyttö – Kustantajaelämää pitkästä urastaan ja kustannusmaailman kuohuista ja kiinnostavista persoonista. (syyskuu)

Kata – Metsäneuvos ja järjestövaikuttaja Kata Jouhki on Marko Paavilaisen kirjoittama elämäkerta Jouhkista. (elokuu)

Kun niin perkeleesti sahaa on Kopran sahasuvun historia. Sen ovat kirjoittaneet Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja. (elokuu)

Huikeita tarinoita palomiesten maailmasta saa lukea palomestari Reijo Salmisen muistelmateoksesta Tulta, hikeä ja kyyneleitä. Kirjan on toimittanut Sari Rainio. (elokuu)

Legendaarisen kenraalin elämäkerran Paavo Talvelan elämä on kirjoittanut Antti Tuuri. (syyskuu)

Vuokko on kirja muotoilija Vuokko Nurmesniemen elämästä ja urasta. Sen on kirjoittanut Jutta Ylä-Mononen. (elokuu)

***

Löytöretkiä – merkintöjä Leea Klemolan teatterista on nimensä mukaisesti sukellus Klemolan teatteritaiteeseen. Kirjan on kirjoittanut Maria Säkö (syyskuu)

***

Luonnossa

Juha Kauppisen Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija laajenee Kauppisen oman luontosuhteen kuvauksesta laajemmin luonnonsuojelun historiaksi. (syyskuu)

Juha Kauppinen on myös kirjoittanut tekstit luontokuvaaja Hannu Hautalan teokseen Sata parasta. Kirjan sata kuvaa on valikoitu Hautalan valtavasta kuva-arkistosta. (syyskuu)

***

Poliittista historiaa

Anitra Komulainen kertoo työväenosuustoiminnan dramaattiset vaiheet vuodesta 1917 tähän päivään kirjassaan Punapääoman linnake. (elokuu)

Henrik Meinander on koonnut Terävää jälkeä -teokseen Henrik Tikkasen kantaaottavaa piirrostuotantoa 1960-70-luvuilta. (syyskuu)

Ville Pernaan kirja Pimeä vuosikymmen käsittelee Suomea vuosina 1968–1981. (syyskuu)

Mureneva kulmakivi – Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992 -teoksen on kirjoittanut Juha-Matti Ritvanen. (elokuu)

Lentopalloseura Sikariportaan historian kertoo Kati Toivonen kirjassaan Viimeiseen saumaan. (elokuu)

***

Filosofian historia

Saksalainen Wolfram Eilenberger kirjoittaa naisista, jotka mullistivat modernin ajattelun kirjassaan Vapauden tuli – Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933–1943. Suomennos Tommi Uschanov. (syyskuu)

***

Jalkapallo

Englantilaisen urheilutoimittajan ja tietokirjailijan Simon Kuperin kirja FC Barcelona on seuran koko tarina alueellisesta joukkueesta globaaliksi voimanpesäksi. Suomennos Seppo Raudaskoski. (syyskuu) 

***

Kuvataide

Timo Valjakan toimittama teos Uusi kauneus esittelee suomalaisen modernismin helmiä  Nicolai Tangenin kokoelmasta. Taidenäyttely teoksista on määrä avautua Hämeenlinnan taidemuseossa toukokuun aikana. (huhtikuu)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Siltala
Kustannusosakeyhtiö Siltala
Suvilahdenkatu 7
00500 Helsinki

Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.

www.siltalapublishing.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala

Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus12.9.2025 14:07:59 EEST | Tiedote

///KIRJAN EMBARGO 17.9. klo 00.01/// Ensi keskiviikkona 17. syyskuuta ilmestyy Elina Grundströmin kirjoittama teos Tehtävä Keski-Suomessa – Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Kirja on vetävä, tunteita herättävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tarina Kangaskorvesta, maamme median lähihistoriasta ja tulevaisuudesta sekä suomalaisesta demokratiasta. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Suomen 2000-luvun tärkeimpiä mediavaikuttajia, jonka imperiumi leviää Suomen kartalla kuin mustetahra imupaperilla. Keskisuomalainen on hänen aikanaan laajentunut alkuperäisestä yhden läänin lehtitalosta melkein puolta Suomea hallitsevaksi mediakonserniksi. Kangaskorpi kertoo kirjassa elämästään ja toimistaan erittäin suorasukaisesti ja kaunistelematta. Ääneen pääsevät myös hänen ystävänsä ja muut häntä tuntevat ihmiset.

Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote

Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...

Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote

Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.

Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote

Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.

Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus29.8.2025 14:31:48 EEST | Tiedote

Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Hän oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hänestä tuli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Hänen elämänsä suuri rakkaus oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Annikin kiintoisan elämäntarinan kertoo tuoreessa tietokirjassaan Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus Liisa-Maria Hakala-Zilliacus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye