Simo Vehmaksesta Suomen ensimmäinen vammaistutkimuksen professori
Vammaistutkimuksen tarve on ollut ilmeinen. Sitä on kaivattu vammaisten yhteiskunnallisen aseman arviointiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Kokonaiskuva esimerkiksi vammaisten työllistymisestä, koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja itsenäistä elämää koskevista järjestelyistä on puutteellinen.
Professori Vehmas nimeää vammaisten työllistymisen keskeiseksi tutkimushaasteeksi.
- Siitä olisi saatava nykyistä tarkempaa tietoa. Työllistyminen ei ole tähdellistä pelkästään ihmisen toimeentulon, vaan myös sosiaalisen aseman ja itsekunnioituksen takia. Muuta väestöä korkeampi työttömyys selittää osittain vammaisten marginaalisen aseman.
Pyrkimyksenä tasa-arvoisempi yhteiskunta
Laajempi ideologinen ja käytännöllinen kysymys on, millaiset mahdollisuudet hyvään elämään hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa vammaisille.
- Mitä paremmin vammaisuuden ilmiöitä ymmärretään, sitä paremmin osaamme edistää erilaisten ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta. Esimerkiksi vammaisten ihmisten sosiaalisen osallistumisen esteet johtuvat usein yhteiskunnallisista järjestelyistä ja toisaalta ihmisten asenteista, Vehmas painottaa.
Uuden professorin tavoitteena on myös eri alojen ammattilaisten kouluttaminen.
- Vammaisten henkilöiden itsensä ja heidän läheistensä lisäksi laajempi ymmärrys vammaisuudesta hyödyttää ainakin juristeja, opettajia, lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, professori Vehmas sanoo.
Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan noin kymmenesosa väestöstä, Suomessakin siis yli puoli miljoonaa. Välillisesti vammaisuus vaikuttaa laajemmin, esimerkiksi vammaisten henkilöiden lähipiiriin.
Professorilla monitieteinen ja kansainvälinen työkenttä
Sosiaalinen vammaistutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen tieteenala. Vammaistutkimuksen professori sijoittuu Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle osaksi yhteiskuntapolitiikan oppiainetta. Tällä pyritään takaamaan tieteenalojen välinen vuorovaikutus sekä suomalaisen vammaistutkimuksen sijoittuminen osaksi kansainvälistä tutkimusperinnettä.
Simo Vehmas on erikoistunut vammaisuuden teoreettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Hän toimii myös Pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston NNDR:n puheenjohtajana. Vehmas on aiemmin toiminut Jyväskylän yliopistossa erityispedagogiikan professorina.
Lisätietoja: professori Simo Vehmas, puh. 045 631 1572
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannamaija Helanderviestintäpäällikkö
Puh:0400 675 820hannamaija.helander@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme