ELY-keskukset

Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa

Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena.

Kuvituskuva
Kuvituskuva

Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet Saaristomerellä sisä- ja etenkin välisaaristossa. Ulkosaaristossa on tehty vähäisiä sinilevähavaintoja. Tiedot perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurantapaikkoihin, Rotarien havaintopisteisiin sekä muihin havaintoihin.Satelliittihavainnot ovat saman suuntaisia. Satelliittikuvissa sinilevää on havaittu erityisesti Korppoon ja Nauvon pohjoisen puoleisilla välisaariston merialueilla. Myös Gullkronan selällä on satelliittikuvien perusteella sinilevää, muttamuuten ulkosaaristossa levää on toistaiseksi vähemmän kuin sisempänä. Levien pintaesiintymistä ei ELY-keskukseen ole toistaiseksi tullut havaintoja. Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella sinilevää on satelliittihavaintojen mukaan kuitenkin jo melko runsaasti. Selkämerellä tilanne on hyvä, joskin Pyhärannan edustalla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet.

Sisävesialueilla tilanne on pysynyt merialueita rauhallisempana. Kuluvalla viikolla Sinilevää ei juurikaan havaittu ELY-keskuksen ja Rotarien vakioseurantapaikoilla.

Koska lämpimän ja heikkotuulisen sään on ennustettu jatkuvan, sinilevätilanne voi pahentua nopeastikin.

Tarkemmat levätiedot havaintopisteittäin: www.järviwiki.fi > Havainnot

Aurinkoinen ja lämmin sää voi runsastuttaa sinileväesiintymiä, mutta sinileväkukintojen muodostumiseen vaikuttavat myös muut vallitsevat sääolot. Sinilevätilanne voi myös muuttua hyvin nopeasti tuulen suunnan vaihtuessa, minkä vuoksi esimerkiksi veden uintikelpoisuus tulee aina arvioida ensisijaisesti paikan päällä.

Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este uimiselle kunhan on huolellinen.  Vettä ei tule niellä ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Vettä, jossa on silminnähden sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit voivat juoda sinileväpitoista vettä. Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu turkoosinsiniseksi. Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat kepillä koskettaessa hippusiksi, eivätkä takerru tikkuun.

Levähavainnoista ilmoittaminen

Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 022 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi. Levänäytteen lähettämisestä tulee ensin sopia ELY-keskuksen kanssa (0295 022 530).

Linkkejä:

Lisätietoja:

Harjoittelija Leevi Ahonen, puh. 0295 022 530

Johtava asiantuntija Janne Suomela, puh. 0295 022 947

Avainsanat

Kuvat

Kuvituskuva
Kuvituskuva
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kräftfiskesäsongen är snart här, är du redo?14.7.2021 09:14:49 EEST | Tiedote

För många finländare hör kräftfiske och kräftskivor till sommarens höjdpunkter och snart är den långa väntan över. Kräftfiskesäsongen inleds den 21 juli klockan 12 och pågår fram till den sista oktober. I synnerhet kvällar och nätter är bästa tiden för kräftfiske, men kräftorna traskar in i mjärdarna även dagtid. Kräftfiske är en kul upplevelse att dela tillsammans med vänner eller familjen. För familjens minsta är det ett oförglömligt äventyr att bege sig ut på en kräftfisketur i den mörknande sommarkvällen.

Ravustuskausi tulee, oletko valmis?14.7.2021 09:14:48 EEST | Tiedote

Monelle suomalaiselle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan pohjoisen Perämeren alueella8.7.2021 10:37:15 EEST | Tiedote

Heinä- ja elokuun aikana voi nähdä tavallista tarkkaavaisempia suppailijoita ja kahlaajia Perämeren rantavesissä. Kyse ei kuitenkaan ole hellettä karussa olevista lomailijoista, vaan pohjoisen meriluonnon kartoittajista. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueilla toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointeja osana VELMU2 -ohjelmaa, jossa tavoitteena on lisätä tietoa pohjoisen Perämeren huonommin tunnettujen rannikkoalueiden lajistosta, luontotyypeistä ja lajien muodostamista yhteisöistä. Alueella liikkuvat myös SeaCOMBO-hankkeen kartoittajat.

Tarjolla tietoa vesikasvien ja rantojen hoidosta sekä vinkkejä niittoihin (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)7.7.2021 13:51:16 EEST | Tiedote

Vesikasvit ja rantojen hoito Järvi-Suomessa -webinaarin tallenteet ovat nyt tarjolla. Vesikasvit ovat merkittävä osa järviluontoa, joten ennen mökkirannan niittoa tulee poiston tarpeellisuus punnita. Vesistöstä poistetun kasvimassan hyötykäyttö on kasvussa, ja kasvimassa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannusaineena peltoviljelyssä.

Peltojen kipsikäsittelyn hakuaika jatkuu 31.7. saakka – kevään tukihaku toi käsittelyyn yli 7000 hehtaaria (Varsinais-Suomi, Satakunta)2.7.2021 09:54:23 EEST | Tiedote

Noin 270 varsinaisuomalaista viljelijää haki kipsinlevitystä yhteensä 7000 peltohehtaarille 25.6. päättyneessä kipsihaussa. Hakuun vaikuttivat poikkeuksellisen runsaat kevätsateet, jotka viivästyttivät kylvöjä. Hakuaikaa jatketaankin viljelijöiden toiveesta 31.7.2021 saakka. Eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Salosta (1178 ha) ja huomattavasti pienemmästä Pöytyän kunnasta (1134 ha). Suhteessa kipsinlevitykseen soveltuvaan peltoalaan nähden eniten kipsikäsiteltäviä hehtaareja tuli Oripäästä 10,2 % (184 ha). Kuntakohtaiset tiedot löytyvät liitteenä olevista kuvista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme