Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä - pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita

Rannikkovesien laadun seurannan yhteydessä havaittiin tiistaina vähäisiä määriä sinileviä Hailuodon, Iin ja Haukiputaan edustalla kauempana rannikosta. Suomen ympäristökeskuksen sunnuntain satelliittikuvatulkinnoissa on havaittu pieniä määriä levää Hailuodon Pöllänlahdella ja Potinlahdella sekä Oulun Kempeleenlahdella.  Hailuodon länsipuolella Iin edustalla näkyy kehittyvää lauttaa, joka ei välttämättä erotu pinnasta.

Laaja-alaiset ulkomerialueelle ulottuvat sinileväkukinnot ovat harvinaisia Perämerellä. Havaitut sinileväesiintymät ovat tähän saakka olleet pienialaisia ja lyhytkestoisia. Poikkeuksellisen lämpimän sääjakson seurauksena pintavesi on rannikkovesien seurantapaikoilla ennätyksellisen lämmintä 21,8 - 22,2  ̊C, mikä suosii sinilevien kasvua. Suomen ympäristökeskuksen lämpötila-anomalioiden mukaan Perämeren lämpötila oli 4. heinäkuuta 2021 paikoin jopa seitsemän astetta vuosien 1990 - 2019 heinäkuun keskimääräisen lämpötilan yläpuolella. Tyyni ja lämmin sää lisää pintakukintojen esiintymisen todennäköisyyttä.

Kuivaniemen rannikkoalueella Iin Pirttiperällä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla havaittiin 3.7. erittäin runsaasti sinilevää. Sinilevää oli havaintopaikkaa laajemmalla alueella Kuivajokisuulle asti. Pirttiperältä 3. - 5.7. otetuissa levänäytteissä oli Dolichospermum-sinileviä, jotka voivat muodostaa haitallisia yhdisteitä.

Viikonlopun aikana kansalaiset havainnoivat, että Iin Röytän ja Praavan satama-altaissa oli runsaasti sinilevää. Iin Praavan uimarannalla oli runsaasti Dolichospermum-sinilevää. Kuivaniemen edustalla Halttulassa, Iin Pohjankarinnokassa ja Oulun edustalla Kiviniemen kalasatamassa veneen laskupaikalla oli vähän levää.  Hailuodossa Marjaniemen edustalla meressä ja Hannusnokalla Pajuperän puolella oli sinilevää rannan hiekkasärkän poukamassa samoin kuin Marjaniemen kalasatamassa. Tiistaina 6.7. Marjaniemen kalasataman sinileväseurannan havaintopaikalla vesi oli kuitenkin kirkasta.

Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Tuulet voivat kasata levää lahtipaikkoihin, joissa veden vaihtuvuus on rajoitettua tai hajottaa levälauttoja, jolloin sinileviä voi olla veteen sekoittuneena. Sinilevien massaesiintymisen mahdollisuus tuleekin ottaa huomioon aina vesillä liikuttaessa.

Lasi- ja keppitestit ovat hyviä sinilevän tunnistamisen apuvälineitä, kun vedessä on vihertäviä tai kellertäviä hiutaleita tai tikkuja niin paljon, että ne samentavat vettä ja heikentävät näkösyvyyttä. Lasitesti: Ota leväistä vettä lasiin tai lasipurkkiin ja anna sen seistä noin tunnin liikuttamatta. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. Keppitesti: Koeta kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Sinilevä sen sijaan hajoaa kosketuksesta hiukkasiksi veteen.

Sinilevää runsaasti sisältävään veteen tulee suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa vatsa-, iho- tai flunssaoireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.

Kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat virallisten uimarantojen sinilevätilannetta.

Vesillä liikkujat voivat lisätä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi&meriwikiin omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta sekä tietoa lämpötilasta ja vedenkorkeudesta. Havainnot voi tallentaa suoraan havaintopaikalta älypuhelimella Havaintolähetti -verkkosovelluksen kautta. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. Järvi-meriwikistä löytyy hyviä neuvoja ja ohjeita mm.  video sinilevien tunnistamisesta.