Sinilevätilanne rauhallinen Helsingin uimarannoilla
17.7.2020 14:01:12 EEST | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala | Tiedote

Tällä viikolla uimavesinäytteet otettiin Vantaanjoen uimarannoilta (Pakila, Pikkukoski, Tapaninvainio) sekä läntisen Helsingin uimarannoilta. Vantaanjoen uimarantojen veden mikrobiologinen laatu oli heikentynyt vedessä havaittujen bakteerien vuoksi, ja rannoilta haettiin uusintanäytteet.
Vantaanjoen uusintanäytteissä todettiin vielä kohonneita suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksia, mutta määrät olivat kuitenkin laskeneet alkuviikosta. Rannoilta haetaan toiset uusintanäytteet, joiden tulokset valmistuvat ensi viikon aikana. Veden laadun heikentyminen on voinut johtua viime viikon runsaista sateista, jotka ovat huuhtoneet epäpuhtauksia maan pinnalta uimaveteen.
Uimaveden lämpötila läntisillä uimarannoilla vaihteli pääosin 18–20 asteen välillä, kun taas Vantaanjoen rannoilla veden lämpötila oli noin 15 asteista. Sinilevää ei havaittu tutkituilla rannoilla näytteenoton yhteydessä, mutta ulkoliikunta -palvelun mukaan muutamilla uimarannoilla on tällä viikolla ollut vähäisiä määriä sinilevää. Munkkiniemessä sinilevää havaittiin jo kohtalaisia määriä. Sinilevien määrä ja esiintyvyys voi kuitenkin vaihdella suuresti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta sekä rannan suojaisuudesta.
Sinilevät runsastuneet hieman merialueilla
Vesinäytteitä otettiin tällä viikolla sekä ulompaa Helsingin edustalta että merenlahdista. Meriveden pintalämpötila on nyt noin 15–18 astetta.
Sinilevien määrä Helsingin merialueilla on lisääntynyt hieman viime viikosta. Runsastuminen näkyy sekä Suomenlahdelta otetuissa satelliittikuvissa että mereltä otetuissa kasviplanktonnäytteissä.
Näytteissä havaittiin sekä Aphanizomenon- että Dolichospermum-suvun rihmamaisia sinileviä, joista Dolichospermum-suvun levät voivat muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Sinilevien määrä kokonaisuudessaan oli kuitenkin näytteissä melko vähäinen. Sinilevät ovat tavallisesti runsaimmillaan heinäkuun lopulla ja elokuun alkupuolella.
Sinilevätilanne riippuu suuresti sääoloista ja voi muuttua nopeastikin. Tyynellä ja lämpimällä säällä sinilevät nousevat pintaan ja voivat muodostaa laajoja kukintoja. Tuulinen sää puolestaan ehkäisee pintakukintojen muodostumista ja pitää sinilevät sekoittuneena syvemmälle vesipatsaaseen.
Runsastuva sinilevä näkyy vedessä aluksi vihreinä tai kellertävinä tikkuina tai hippusina. Yksinkertainen sinilevätesti on ottaa leväistä vettä lasiin ja antaa sen seistä. Jos vedessä on sinilevää, se nousee pintaan noin tunnin kuluessa. Levämassaa voi myös nostaa kepillä, ja jos se hajoaa veteen eikä tartu keppiin, voi kyseessä olla sinilevä.
Tietoa uimavesistä, levätilanteesta, veden lämpötilasta ja merisäästä
Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla.
Rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta.
Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata seuraavista lähteistä.
- http://www.hel.fi/merivesi (meriveden laatu)
- meri.hel.fi (veden lämpötila, merisää ja aallokko)
- Uimaveden lämpötilat Helsingissä https://uiras.fvh.io/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Uimarannat
- vs. terveysinsinööri Anni Jylhä-Vuorio, puh. 040 3502043, anni.jylha-vuorio@hel.fi
Merialue
- tutkija Emil Vahtera, puh. 040 1530388, emil.vahtera@hel.fi
- tutkimusapulainen Annaliina Skyttä, puh. 040 6266429, annaliina.skytta@hel.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimialaPL 58200, 00099 Helsingin kaupunki
09 310 2611http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto
Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätöstiedote 3.9.20263.9.2026 18:13:22 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto kokoontui torstaina 3.9.2026. Kokouksen päätöstiedote (yhteenveto tehdyistä päätöksistä) on julkaistu kaupungin verkkosivuilla: Päätöstiedote » Päätöstiedote näkyy verkkosivuilla siihen asti kun kokouksen pöytäkirja julkaistaan. Pöytäkirja korvaa valmistuttuaan päätöstiedotteen. Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston seuraava kokous on torstaina 17.9.2026.
Nya planer för Rönninge3.9.2026 11:04:56 EEST | Pressmeddelande
Detaljplaneändringen för den södra delen av Rönninge framskrider. Tre alternativa planutkast har tagits fram för området. Parkplanen för Rönndalen får intryck av områdets naturhistoria och istidens formationer.
Pihlajiston alueelle uusia suunnitelmia3.9.2026 11:04:56 EEST | Tiedote
Pihlajiston eteläosan asemakaavan muutos etenee. Alueelle on laadittu kolme vaihtoehtoista luonnossuunnitelmaa. Pihlajalaakson puistosuunnitelma saa vaikutteita alueen luonnonhistoriasta ja jääkauden muodostelmista.
Helsingfors utredde vilka metoder som effektivast ökar användningen av friktionsdäck3.9.2026 08:53:20 EEST | Pressmeddelande
Att minska användningen av dubbdäck är en viktig åtgärd i bekämpningen av gatudamm. I Helsingfors har man gradvis lyckats öka andelen friktionsdäck genom informationskampanjer och ett försök med förbud mot dubbdäck. Dubbdäcksavgifter och -förbud har varit de effektivaste åtgärderna i de övriga nordiska länderna. Den nuvarande lagstiftningen i Finland tillåter inte avgifter.
Helsinki selvitti vaikuttavimpia keinoja lisätä kitkarenkaiden käyttöä3.9.2026 08:53:20 EEST | Tiedote
Katupölyn torjumiseksi nastarenkaiden käytön vähentäminen on tärkeää. Helsingissä kitkarenkaiden osuutta on saatu vähitellen kasvatettua viestinnän ja nastarengaskieltokokeilun avulla. Vaikuttavimpia keinoja muissa Pohjoismaissa ovat olleet nastarengasmaksut ja -kiellot. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista maksujen keräämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme