Sinkkuutta määritellään yhä usein parisuhteen puuttumisen kautta
11.11.2021 11:34:12 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Yksinasumisen lisääntyminen johtuu monista tekijöistä. Yhtenä osatekijänä on individualistisen kulttuurin nousu ja siihen liittyen halu ja tarve pitää oma arki omassa hallussa. Samaan aikaan perinteinen parisuhdenormatiivisuus näkyy kuitenkin parisuhteen arvostuksena, ja parisuhdetta pidetään usein yhä oikeana tapana elää aikuiselämää.
— Sinkkumiesten kertomuksissa esiintyi paljon parisuhdenormatiivista ajattelua. Etenkin niiden kohdalla, joilla ei vielä ollut kokemuksia parisuhteesta, välittyi myös pelkoa siitä, että tämä tärkeä kokemus jää heiltä kokonaan kokematta. Sinkkuuteen kytkeytyi miesten tarinoissa tuntemuksia ulkopuolisuudesta ja kelpaamattomuudesta. Osalla miehistä nämä tuntemukset olivat alkaneet jo nuoruusiällä, Kinnunen kertoo.
Kuulumisen politiikassa keskeisiä kysymyksiä ovat kuuluminen ja oikeutus, eli millä ehdoilla ja edellytyksillä yksilöt ovat oikeutettuja ryhmän täysivaltaiseen jäsenyyteen. Sinkkujen kohdalla täysivaltainen jäsenyys voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamia hyvinvointipalveluita.
— Kyse ei ole ainoastaan tunteesta, että kuuluu johonkin ryhmään, ja omasta valinnasta, vaan myös poliittisista päätöksistä, joilla jatkuvasti rajataan kuulumisia ryhmiin. Jos sinkkuja ei tunnisteta tärkeänä ihmisryhmänä yhteiskunnassa, heidän on lähes mahdotonta päästä osalliseksi yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.
Kinnunen toteaa, että sinkkuuden teemat politisoituvat huonosti. Sinkkuudella on selvästi mediassa viihdearvoa ja sinkkujen ympärille rakennettujen tosi-tv-sarjojen raportointi yltää lehdistöön saakka tärkeämpien teemojen jäädessä samalla käsittelemättä.
Lehdistössä sinkkuutta määritetään yhä pitkälti parisuhteen puuttumisen kautta. Keskiössä on toive parisuhteesta, ja sinkkuus esitetään usein joko (yleensä naisten) kasvutarinana tai ylikorostetun seksuaalisena parinetsimisenä.
Tutkimus osoittaa, että miesten vastentahtoinen parisuhteettomuus on myös hyvinvointiriski. Kumppania toivovilla sinkkumiehillä on muita sinkkuja enemmän psyykkisiä oireita kuten painajaisia, ahdistuneisuutta ja ylirasittuneisuutta. Pitkällä aikavälillä parisuhteettomuus ennustaa miehillä lyhyempää elinikää.
— Sinkkunaiset ovat merkittävästi sinkkumiehiä onnellisempia, kertoo Kinnunen.
— Mikäli sinkkunainen kokee yksinäisyyttä, laskee onnellisuus kuitenkin rajusti. Sinkkumiehillä onnellisuutta lisäsi erityisesti hyvä terveys ja liikunnallisuus.
Diplomi-insinööri Anu Kinnusen sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Sinkkuus Suomessa: Monimenetelmäinen tutkimus parisuhdenormatiivisuudesta ja hyvinvointitekijöistä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.11.2021 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Piia Jallinoja yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Kinnunen
anu.kinnunen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
