Tampereen yliopisto

Sinkkuutta määritellään yhä usein parisuhteen puuttumisen kautta

Jaa

Merkittävä osa suomalaisista elää ilman parisuhdetta. Yksinelävien määrä on kasvanut viime vuosina. Erityisen paljon yksinasuvia on Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien. DI Anu Kinnunen tutki sosiaali- ja terveyspolitiikan väitöskirjassaan parisuhdenormatiivisuutta ja hyvinvointitekijöitä.

Anu Kinnunen. Kuva: Manta Viitakoski
Anu Kinnunen. Kuva: Manta Viitakoski

Yksinasumisen lisääntyminen johtuu monista tekijöistä. Yhtenä osatekijänä on individualistisen kulttuurin nousu ja siihen liittyen halu ja tarve pitää oma arki omassa hallussa. Samaan aikaan perinteinen parisuhdenormatiivisuus näkyy kuitenkin parisuhteen arvostuksena, ja parisuhdetta pidetään usein yhä oikeana tapana elää aikuiselämää.

— Sinkkumiesten kertomuksissa esiintyi paljon parisuhdenormatiivista ajattelua. Etenkin niiden kohdalla, joilla ei vielä ollut kokemuksia parisuhteesta, välittyi myös pelkoa siitä, että tämä tärkeä kokemus jää heiltä kokonaan kokematta. Sinkkuuteen kytkeytyi miesten tarinoissa tuntemuksia ulkopuolisuudesta ja kelpaamattomuudesta. Osalla miehistä nämä tuntemukset olivat alkaneet jo nuoruusiällä, Kinnunen kertoo.

Kuulumisen politiikassa keskeisiä kysymyksiä ovat kuuluminen ja oikeutus, eli millä ehdoilla ja edellytyksillä yksilöt ovat oikeutettuja ryhmän täysivaltaiseen jäsenyyteen. Sinkkujen kohdalla täysivaltainen jäsenyys voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamia hyvinvointipalveluita.

— Kyse ei ole ainoastaan tunteesta, että kuuluu johonkin ryhmään, ja omasta valinnasta, vaan myös poliittisista päätöksistä, joilla jatkuvasti rajataan kuulumisia ryhmiin. Jos sinkkuja ei tunnisteta tärkeänä ihmisryhmänä yhteiskunnassa, heidän on lähes mahdotonta päästä osalliseksi yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.

Kinnunen toteaa, että sinkkuuden teemat politisoituvat huonosti. Sinkkuudella on selvästi mediassa viihdearvoa ja sinkkujen ympärille rakennettujen tosi-tv-sarjojen raportointi yltää lehdistöön saakka tärkeämpien teemojen jäädessä samalla käsittelemättä.

Lehdistössä sinkkuutta määritetään yhä pitkälti parisuhteen puuttumisen kautta. Keskiössä on toive parisuhteesta, ja sinkkuus esitetään usein joko (yleensä naisten) kasvutarinana tai ylikorostetun seksuaalisena parinetsimisenä.

Tutkimus osoittaa, että miesten vastentahtoinen parisuhteettomuus on myös hyvinvointiriski. Kumppania toivovilla sinkkumiehillä on muita sinkkuja enemmän psyykkisiä oireita kuten painajaisia, ahdistuneisuutta ja ylirasittuneisuutta. Pitkällä aikavälillä parisuhteettomuus ennustaa miehillä lyhyempää elinikää.

— Sinkkunaiset ovat merkittävästi sinkkumiehiä onnellisempia, kertoo Kinnunen.

— Mikäli sinkkunainen kokee yksinäisyyttä, laskee onnellisuus kuitenkin rajusti. Sinkkumiehillä onnellisuutta lisäsi erityisesti hyvä terveys ja liikunnallisuus.

Diplomi-insinööri Anu Kinnusen sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Sinkkuus Suomessa: Monimenetelmäinen tutkimus parisuhdenormatiivisuudesta ja hyvinvointitekijöistä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.11.2021 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Piia Jallinoja yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anu Kinnunen
anu.kinnunen@tuni.fi

Kuvat

Anu Kinnunen. Kuva: Manta Viitakoski
Anu Kinnunen. Kuva: Manta Viitakoski
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Lasten psykoosilääkehoidon seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen kannattaa7.12.2021 09:01:00 EET | Tiedote

Psykoosilääkkeiden käyttö lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lisääntynyt. Lastenpsykiatrisen hoidon osana toteutettu oikea-aikainen lääkehoito voi helpottaa lapsen oireilua. Lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöihin tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimus osoittaa, että psykoosilääkehoidon haittavaikutukset, kuten painonnousu ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan epäedulliset muutokset, ovat varsin yleisiä myös suomalaisilla lapsilla. Lääkehoidon turvallisuutta voidaan kuitenkin edistää yhtenäisillä seurantakäytännöillä.

Väitös: Tietojärjestelmämuistutus ja tulospalkkakannuste parantavat lääkäreiden diagnoosien kirjaustasoa perusterveydenhuollossa1.12.2021 10:28:13 EET | Tiedote

Perusterveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmissä diagnoosien kirjaustaso on ollut vuosikausia riittämättömällä tasolla, mikä on rajoittanut tietojärjestelmien hyödyntämistä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuori keskittyy väitöstutkimuksessaan arvioimaan tietojärjestelmämuistutuksen ja ryhmätulospalkkauksen vaikutusta diagnoosien kirjaustasoon. Tutkimus osoitti molemmat menetelmät toimiviksi.

Väitös: Retriittimäinen työskentely rauhoittaa tietotyön sykettä ja tukee reflektiivistä työotetta30.11.2021 09:46:15 EET | Tiedote

Tietotyön pirstaleisuus ja rajojen hämärtyminen aiheuttavat haasteita työn ja uran hallinnalle. VTM Hanne Vesala tutki väitöskirjassaan, miten väliaikainen työympäristön vaihdos luonnonläheiseen ja maaseutumaiseen saaristoympäristöön yksin tai yhdessä kollegojen kanssa vaikutti tietotyöläisten työskentelyyn ja koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että epätavallinen työympäristö voi synnyttää luovan liminaalitilan, jossa työn ja uran kehittäminen saavat sysäyksen eteenpäin yhteisöllisessä ilmapiirissä.

Tampereen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja muutoskeskustelut käynnistyvät29.11.2021 13:08:24 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston keskitettyjä tukipalveluja koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 16.11. Työnantaja on 29.11. antanut työntekijöiden edustajille selvityksen päätöksistä ja jatkavasta organisaatiosta. Työsuhteen päättämistä, uusien tehtävien tarjoamista tai eläkkeelle siirtymistä koskevien muutoskeskustelujen kutsut lähetetään 29.-30.11. niille työntekijöille, joita muutos koskee.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme