Sinkkuutta määritellään yhä usein parisuhteen puuttumisen kautta

Yksinasumisen lisääntyminen johtuu monista tekijöistä. Yhtenä osatekijänä on individualistisen kulttuurin nousu ja siihen liittyen halu ja tarve pitää oma arki omassa hallussa. Samaan aikaan perinteinen parisuhdenormatiivisuus näkyy kuitenkin parisuhteen arvostuksena, ja parisuhdetta pidetään usein yhä oikeana tapana elää aikuiselämää.
— Sinkkumiesten kertomuksissa esiintyi paljon parisuhdenormatiivista ajattelua. Etenkin niiden kohdalla, joilla ei vielä ollut kokemuksia parisuhteesta, välittyi myös pelkoa siitä, että tämä tärkeä kokemus jää heiltä kokonaan kokematta. Sinkkuuteen kytkeytyi miesten tarinoissa tuntemuksia ulkopuolisuudesta ja kelpaamattomuudesta. Osalla miehistä nämä tuntemukset olivat alkaneet jo nuoruusiällä, Kinnunen kertoo.
Kuulumisen politiikassa keskeisiä kysymyksiä ovat kuuluminen ja oikeutus, eli millä ehdoilla ja edellytyksillä yksilöt ovat oikeutettuja ryhmän täysivaltaiseen jäsenyyteen. Sinkkujen kohdalla täysivaltainen jäsenyys voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamia hyvinvointipalveluita.
— Kyse ei ole ainoastaan tunteesta, että kuuluu johonkin ryhmään, ja omasta valinnasta, vaan myös poliittisista päätöksistä, joilla jatkuvasti rajataan kuulumisia ryhmiin. Jos sinkkuja ei tunnisteta tärkeänä ihmisryhmänä yhteiskunnassa, heidän on lähes mahdotonta päästä osalliseksi yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.
Kinnunen toteaa, että sinkkuuden teemat politisoituvat huonosti. Sinkkuudella on selvästi mediassa viihdearvoa ja sinkkujen ympärille rakennettujen tosi-tv-sarjojen raportointi yltää lehdistöön saakka tärkeämpien teemojen jäädessä samalla käsittelemättä.
Lehdistössä sinkkuutta määritetään yhä pitkälti parisuhteen puuttumisen kautta. Keskiössä on toive parisuhteesta, ja sinkkuus esitetään usein joko (yleensä naisten) kasvutarinana tai ylikorostetun seksuaalisena parinetsimisenä.
Tutkimus osoittaa, että miesten vastentahtoinen parisuhteettomuus on myös hyvinvointiriski. Kumppania toivovilla sinkkumiehillä on muita sinkkuja enemmän psyykkisiä oireita kuten painajaisia, ahdistuneisuutta ja ylirasittuneisuutta. Pitkällä aikavälillä parisuhteettomuus ennustaa miehillä lyhyempää elinikää.
— Sinkkunaiset ovat merkittävästi sinkkumiehiä onnellisempia, kertoo Kinnunen.
— Mikäli sinkkunainen kokee yksinäisyyttä, laskee onnellisuus kuitenkin rajusti. Sinkkumiehillä onnellisuutta lisäsi erityisesti hyvä terveys ja liikunnallisuus.
Diplomi-insinööri Anu Kinnusen sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Sinkkuus Suomessa: Monimenetelmäinen tutkimus parisuhdenormatiivisuudesta ja hyvinvointitekijöistä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.11.2021 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Piia Jallinoja yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Kinnunen
anu.kinnunen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme