Sitra

Sitra selvitti, mitä suomalaiset haluavat tehdä koronan jälkeen – sukujuhlat päihittävät ulkomaanmatkat

Jaa

Selvä enemmistö suomalaisista haluaisi, että aluehallintoviranomaiset päättäisivät oman alueen koronarajoituksista. Maan hallituksen päätöksiä rajoituksista toivoi vain 14 prosenttia.

Kuva: Topias Dean/Sitra
Kuva: Topias Dean/Sitra

Minkälaisia tapahtumia suomalaiset ovat odottaneet eniten akuutin koronakriisin jälkeiseltä ajalta? Asiaa kysyttiin Sitran teettämässä ja toukokuussa toteutetussa kyselytutkimuksessa ja tulos on selvä: kahden koronarokotteen saamisen jälkeen suomalaiset ovat halukkaita pääsemään erityisesti sukujuhliin. Tätä mieltä ovat erityisesti vanhempien ikäluokkien naiset sekä hyvin toimeentulevat vastaajat. Muita odotettuja tapahtumia ovat yleisötapahtumat kuten luennot, elokuvat ja konsertit sekä ravintolaillat.

Urheilutapahtumat, ulkomaanmatkat sekä erilaiset festivaalit jäivät kyselyssä selvästi sukujuhlien taa. Tulos ilmenee kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä suomalaiset ajattelevat koronarajoitusten purkamisesta ja siitä, minkä tahon rajoitusten soveltamisesta tulisi päättää.

Kysely on osa Sitran koronapandemian aikana tekemien nopeiden kokeilujen, selvitysten ja kyselytutkimusten sarjaa, joiden tavoitteena on talouden turvallinen avaaminen ja varautuminen tuleviin kriiseihin yhteiskunnan kehityskohteita tunnistamalla.

Enemmistö olisi valmis rajoittamaan rokottamattomien ja testaamattomien liikkumista ja palvelujen käyttöä

Enemmistö 18—79 –vuotiaista suomalaisista (59 prosenttia) sallisi negatiivisen koronastatuksen saaneille henkilöille vapaan liikkumisen ja palveluiden käytön Suomessa. Eri mieltä asiasta on 28 prosenttia vastanneista. Negatiivinen koronastatus tarkoittaa esimerkiksi todistusta rokotteista, tuoretta negatiivista koronatestitulosta tai sairastettua koronatautia.

Ajatuksen kannatus on suurinta 18—34 –vuotiaiden (65 prosenttia) ja miesten (63 prosenttia) keskuudessa sekä Helsinki-Uudenmaan alueella (62 prosenttia). Kannatus on muita ryhmiä matalampaa niiden keskuudessa, joiden taloudellinen tilanne on oman arvion mukaan heikoin (47 prosenttia) sekä vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa (46 prosenttia).

Lisäksi peräti kaksi kolmesta (64 prosenttia) on sitä mieltä, että epäselvän koronastatuksen henkilöiden liikkumista ja palveluiden käyttöä pitäisi rajoittaa Suomessa. Lähes neljännes (24 prosenttia) ei kannata ajatusta. Useampi kuin joka kymmenes (12 prosenttia) ei osaa arvioida asiaa.

Vastanneista 73 prosenttia oli itse suostuvainen koronapikatestiin ennen ravintolaan tai tapahtumaan menemistä.

Suomalaiset haluaisivat aluehallintovirastojen päättävän oman alueensa koronarajoituksista – hallituksen tai kunnan päätöksiä toivoi vain harva

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä päätöksenteosta koronarajoitusten soveltamisessa. Aluehallintoviranomaiset ovat selvästi suosituin taho (61 prosenttia) päättämään vastaajien omalla alueella koronarajoitusten soveltamisesta.

Kuntia tähän rooliin kannattaa 18 prosenttia ja valtiovaltaa 14 prosenttia kohderyhmän suomalaisista. Nuoret 18—34-vuotiaat kannattavat vanhempia vastaajia selvästi harvemmin aluehallintoviranomaisten päätäntävaltaa ja tarjoavat muita vastaajia useammin (25 prosenttia) tätä roolia valtiovallalle.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä pitää tuloksia kiinnostavina suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja demokratian kriisinkestävyyden ja uudistamisen näkökulmista.

”Kansalaisten odotukset sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen isosta roolista päätöksissä haastavat mielenkiintoisella tavalla tulevien hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja viestintää. Hyvinvointialueet perustetaan puhtaalta pöydältä. Miten niiden rakentamisessa huomioidaan kansalaisten odotukset ja näkemykset?” Kivelä kysyy.

Kysely evästää viranomaisten ja päättäjien koronaviestintää niin, että suomalaiset haluavat saada tietonsa koronarajoituksista varsin perinteisiä kanavia pitkin. Selkeästi mieluisimmat tavat saada tietoa koronarajoituksista ovat TV, radio, sanomalehdet (44 prosenttia) sekä henkilökohtaisesti saatu tieto asiasta tekstiviestillä tai sähköpostilla (36). Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä useammin hän kannattaa perinteisiä joukkoviestimiä. Suomi.fi –palvelu saa eniten kannatusta nuorimien keskuudessa (12 prosenttia).

Tulokset ovat osa laajempaa kyselytutkimusta, jonka seuraava osa julkistetaan heinäkuun alussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi. puh. 040 482 7435
Jukka Vahti, johtava asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Kuvat

Kuva: Topias Dean/Sitra
Kuva: Topias Dean/Sitra
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

New report: EU needs to prioritise domestic biomass for materials and chemicals – bioenergy reserved for “highly specialised niches”29.6.2021 02:00:00 EEST | Press release

The transition to net-zero emissions could more than double the EU’s demand for biomass, far exceeding sustainable supply. An urgent course correction is, therefore, needed to ensure that most future biomass is reserved for use in high value materials and chemicals. Using biomass for energy (bioenergy) should be restricted to certain specialist niches – including in industrial heat and aviation, according to a new study by Material Economics and its partners.

Ny studie: Efterfrågan på biomassa kommer att öka betydligt i EU, de framtida användningsområdena ska övervägas omsorgsfullt29.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Efterfrågan på bioråvaror kan till och med öka till det dubbla från dagens nivå i EU, då medlemsstaterna strävar efter att nå klimatneutralitet. Enligt en färsk studie borde de begränsade biomassaresurserna i fortsättningen huvudsakligen styras till tillverkning av material, massa och andra fibrer samt kemikalier – i stället för exempelvis till elproduktion.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme