Audiomedia Oy

Sitran Timo Lehesvirta: Suomen metsäkeskustelu polarisoitunutta ja ohipuhumista - Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta metsien näennäisomistajuuteen

Jaa

Metsäkeskustelussa eletään identiteettipolitiikan suurta aikaa, sanoo luonnon monimuotoisuuden talousintegraatiotyötä Sitrassa tekevä Timo Lehesvirta. – Metsäkeskustelu on hyvin politisoitunut siksi, että meillä mennään nyt ilmasto- ja hiilikärjellä kaikessa kestävyyskeskustelussa. Meidän pitäisi puhua metsätalouden monitavoitteista, mihin kuuluu talouskäytön ja hiilen sidonnan lisäksi luonnon monimuotoisuus, metsien muut tuotteet, vesien suojelu, virkistyskäyttö ja maisema-arvot. Ilmastomuutoksen sopeutumistoimet ovat monialaisia ja keskeisiä Suomessa.

Metsäkeskustelu on polarisoitunutta ja ohipuhumista

Lehesvirran mielestä on tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet integroidaan maankäyttöön ja metsätalouteen. - Tämä keskustelun kokonaisvaltaisuuden puute on kauhistuttava asia. Jos hiili määrittää käytännön ratkaisut, niin silloin ollaan väärällä tiellä.

-Alamme luonnon jäsentämisen sijaan jäsentää toisiamme tiettyyn viiteryhmään ja sitä tämmöisessä polarisoituneessa metsäkeskustelussa helposti tehdään.

-Kun keskustelussa herkästi puhutaan ”meidän metsistämme”, on hyvä muistaa, että Suomen jokamiehenoikeudet on valtavan hieno asia ja siitä kannattaa olla kiitollinen. Muualla maailmassa ei tämänkaltaisia metsän käytön jokamiehen oikeuksia ole, eikä varsinkaan voi syntyä näennäisomistajuutta tai oikeutta maisemaan. Kun meillä on jokamiehen oikeuden kautta annettu pikku sormi, nyt halutaan koko käsi.

Metsien perheomistajuudella on ollut ja on Lehesvirran mukaan edelleen suuri merkitys, kun puhutaan metsien sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. - Kun yhteiskunta rakentuu monin tavoin pienen metsänomistajuuden varaan, myös metsänomistajien oikeudet tulee ottaa huomioon.

Metsän uudistamismenetelmät eivät ratkaise monimuotoisuuskysymystä

Metsäkeskustelun ytimessä on uudistusmenetelmät, avohakkuu vastaan peitteinen uudistaminen, mikä johtaa monimuotoisuuskeskustelun väärille raiteille. – Vaikka metsien uudistusmenetelmiä tulee monipuolistaa, ne eivät ole kuitenkaan se kipupiste, millä monimuotoisuusasiat ratkaistaan. Avohakkuita arvostellaan esteettisin mittarein, eikä puun 70-80 vuoden kiertoajan pituuden pohjalta. Tässä on paljon valeuutisointia tarjolla. Visuaalisuuden ja mielikuvien merkityksen kasvu viestinnässä on erittäin merkittävä.

Metsädialogi on tarpeen, mutta Lehesvirran mielestä on yhä tärkeämpää tunnistaa toisten ohipuhumisen määrä. - Metsäkeskustelu on pääosin ollut ohipuhumista. Metsä on toiselle elanto, toiselle riista-, marja- ja sienimaa ja kolmannelle pyhä paikka. Kun tähän yhdistetään jokamiehen oikeudet ja vapaa liikkuminen, niin metsän monimerkitys on yksi syy sille, miksi ohipuhumista tapahtuu.

-Syyllisiähän tässä haetaan ja sormella osoittamisesta pitää päästä pois, oli sitten kohteena kuka tahansa. Me olemme väistämättä siinä tilanteessa, että meidän tulee löytää aika käytännönläheinen ja pragmaattinen lähestymistapa myöskin metsäympäristö- ja monimuotoisuuskysymyksiin, muistuttaa Lehesvirta.

Monimuotoisuustavoitteissa korostuvat luonnon kauneus ja kulttuuriperinnearvot. - Luonnon monimuotoisuudella on erittäin suuri merkitys aidosti meidän terveyteemme sekä henkisesti että fyysisesti. Metsät ovat Suomen geenireservi ja kun elämme valtavaa bio- ja geenitekniikan vallankumousta, olemme ihan alussa ihmisen tietotaidon integroinnissa erilaisin biosysteemeihin.

-Luonnon monimuotoisuustavoitteet ja kestävä metsän taloudellinen käyttö ovat yhdistettävissä. Nykyisessä suojelukeskustelussa korostuvat ratkaisut, missä luonto karsinoidaan ihmistoiminnan ulkopuolelle. Vaikka tarvitsemmekin suojelualueiden verkoston tähän maahan, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella.

Monimuotoisuustavoitteet ja metsien talouskäyttö voidaan yhdistää

Kun erilaisen ilmaston seurauksena metsätuhoriskit kasvavat, on Lehesvirran mukaan puhuttava ekosysteemin kestävyydestä. - Miten sopeudumme ilmastonmuutokseen ja minkälaiset meidän puulajisuhteemme tulisi olla.

-Yksi keskeinen ja erittäin vaikuttava metsäluonnon tilaa parantava toimenpide on monipuolistaa Suomen puulajisuhteita. Se tarkoittaa koivun ja muiden lehtipuiden osuuden lisäämistä. Sekametsäisyys on keskeinen luonnollinen ja kustannustehokas keino pitää huolta myöskin olemassa olevien havupuiden terveydestä ja kasvuvoimasta.

Lehesvirran mukaan voimme yhtä aikaa vahvistaa luontoa, minimoida metsätuhoriskit, varmistaa hiilinielut ja monipuolistaa talousmetsien puutavaralajeja. - Kaikki voittavat. Samalla kaikki metsien liiketoimintapotentiaalia tarjoamat hyödyt ja palvelut vahvistuvat.

”Ilmastomuutoksen ja luontokadon merkitystä on tarkasteltava uudella tavalla.”

-Tärkein asia mikä metsissämme on tehty oikein, on käyttää teollisena puuna Suomeen jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja, joita kasvatetaan osana niiden alkuperäistä elinympäristöä.

Suurin osa metsien uhanalaisista lajeista esiintyy noin sadasosalla metsien pinta-alasta, lehdoissa, harjuilla ja palokohteilla. Jos uhanalaisten lajien määrää halutaan vähentää, nämä lajit vaativat erillisen hoitosuunnitelman. - On haettava hyväksyttäviä suojeluratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joihin voidaan integroida taloudellisia intressejä. Ilmastomuutoksen ja luontokadon merkitystä on tarkasteltava uudella tavalla.

Suurimmat virheet on tehty Lehesvirran mukaan metsien käytössä turvemaiden laajamittaisessa kuivatuksessa ja ojituksessa. - Ylimitoitetussa kuivatuksessa mentiin soille, missä puuston kasvulle ei ollut luotavissa edellytyksiä.

-Kun metsäkato on maailmassa keskeinen ongelma, Suomen metsäosaamisessa ovat perusasiat kohdallaan. Kun nyt haetaan kansainvälisellä sopimuksella metsäkadon pysäyttämistä, niin meillä on siitä lakikirjaus 150 vuoden takaa. Metsänuudistamisvelvoite vuodelta 1886 on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, muistuttaa Lehesvirta.

Puun tarina raaka-aineena vasta alussa

Perinteisiin tuotteisiin nojaavan metsäteollisuuden uudistuminen on meneillään. Puun tarina raaka-aineena on vasta alussa. - Painopaperi oli vuosikymmeniä menestystuote, mutta sitä korvaavia uusia puupohjaisia tuotteita ja ratkaisuja on kehitteillä monille aloille. Nyt rakennetaan tehtaita, missä tehdään muovia korvaavia tuotteita. Puun jakeista voi tehdä melkein mitä vain.

Lehesvirta muistuttaa, että puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen lisäksi on olemassa metsän tarjoamia aineettomia virkistyskäytön kaltaisia mahdollisuuksia sekä raaka-aineita, jotka voidaan integroida ravinnon tai lääkkeiden tuotantoon. –Metsäsektori katsoo liikaa puuta, kun voisi katsoa puun viereenkin. Siinä on uusia mahdollisuuksia antavan suuren biomassan taulu.

-Nyt tulee aktivoida tutkimus- ja kehitystyötä ja jäsentää metsät uudella tavalla niin, että voidaan löytää kehityskohteet biotalouteen. On myös määriteltävä mittarit, millä kestävyyttä mitataan. Tätä nykyistä metsäkeskustelua käydään ilman mittareita, joita eivät ole suojeluprosentit tai hallinnolliset päätökset. Nyt tarvitaan metsien käytön monitavoitteisuutta, mittareita ja yhteistyötä sekä rauhallista, mutta pontevaa kehitystyötä.

Puurakentamista Lehesvirta pitää hyvänä esimerkkinä puun todennetuista terveysvaikutuksista. - Ekomerkkien ja sertifikaattien rinnalle tarvitaan tietoa myös puun vaikutuksista loppukäytössä, jotta kuluttaja voi tehdä oikeita valintoja. Tähän vaikutusten todentamisen tarvitaan tiedeyhteisöä mukaan.

Suomen tulee profiloitua metsien monitavoitteissa

Suomessa tulisi Lehesvirran mielestä todentaa metsien monitavoitteiset mahdollisuudet.    -Vaikka metsäsektori on tehnyt näyttäviä brändikampanjoita, se ei riitä. Kun metsätalous on osa globaalia taloutta, missä ovat Suomen metsiä koskevat kansainväliset sitoumukset ja aloitteet. Mikä on Suomen viesti maailmalle edunvalvonnan näkökulmasta.

-Ympäristökysymykset ovat jo pitkään olleet yrityksissä luonteeltaan kehitysfunktion asioita, sen lisäksi että ne ovat viestintää, mitä tarvitaan kaikkialle. Nyt ollaan tekemässä uusia puupohjaisten tuotteiden laatunormeja, tuotteistamassa asioita sekä kehittämässä uutta ja paketoimassa vanhaa uuteen.

-Ekosysteemitilinpito tulee Suomeen tällä vuosikymmenellä lakisääteisenä velvoitteena ja maankäyttö- ja metsäratkaisuja aletaan arvioida myös luonnontoimien hyötyjen näkökulmasta. Siihen on haettava koko luonnon merkityksen ymmärrystä, niin että kun puhutaan luonnosta, puhumme taloudesta ja terveydestä uudella tavalla ja pragmatisoidaan se.


Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

timo.lehesvirta@sitra.fi

Kuvat

Timo Lehesvirta / Kuva: Topias Dean, Sitra
Timo Lehesvirta / Kuva: Topias Dean, Sitra
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli 60 vuotta - Säätiön tavoitteena tukea metsän jalostusasteen nostoa21.1.2022 14:27:19 EET | Tiedote

Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli täyttää 60 vuotta 22.1.2022. Esko Kolli oli perustamassa säätiötä 1990-luvun alussa edesmenneen setänsä teollisuusneuvos Eino Kollin kanssa. Kolli oli myynyt elämäntyönsä Vierumäen Teollisuus-konsernin ja perusti säätiön edistämään erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä puurakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Vastuullisjohtaja Sami Lundgren: Metsäteollisuuden tuottama lisäarvo ja uudet tuotteet ovat vastuullisuutta Monipuolinen puusto turvaa metsän monimuotoisuuden1.12.2021 10:34:17 EET | Tiedote

Metsäteollisuuden toiminnan vastuullisuutta tulee tarkastella ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi myös sen yhteiskunnalle luomien merkittävien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kautta, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. -Kun uudet puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia, kehitämme vastuullisia ratkaisuja ilmastomuutoksen hidastamiseen. Olemme sitoutuneet Suomessa uudistamaan metsärakennetta tuomalla metsiä monipuolistavia lehtipuita lisää. Se on hyväksi monimuotoisuudelle, metsätuhojen torjumiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Viron Metsähallituksen pääjohtaja: Metsäsektoria ei kuunnella EU:n päätöksenteossa riittävästi – ilmastokeskustelu on metsänomistajille epäreilua27.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Metsäsektoria kohdellaan ilmastokeskustelussa Viron Metsähallituksen pääjohtaja Aigar Kallaksen mielestä epäreilusti. - Metsäsektori ei ole pahentanut ilmastomuutosta, vaan se tarjoaa ratkaisuja sen hallintaan. Metsät ovat vaikuttaneet ilmastoon aina myönteisesti sitomalla ja varastoimalla muiden sektoreiden hiilipäästöjä. Ei ihme, että metsänomistajat ovat pettyneitä tilanteeseen, koska he ovat hoitaneet metsiänsä vastuullisesti ja hyvin monen sukupolven ajan. Metsänomistajia syyllistävä keskustelu ei tunnu reilulta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme