SKVL:n ylimääräinen markkinakatsaus: Kerrostaloasuntokaupan nousu kasvukeskuksissa alkanut – Pankit talokaupan tulppana pienemmillä paikkakunnilla

Helsingissä, Turussa ja Tampereella kauppa käy jo selvästi paremmin

Asuntomarkkinoilla vallinnut hiljaisuus on päättymässä, mutta Suomen eri paikkakunnilla on suuria eroja siinä, kuinka nopeasti kauppa on lähtenyt käymään. Helsingin kantakaupungissa jo yli 60 % jäsenvälittäjistä raportoi selvää nousua kerrostaloasuntojen kaupassa, mutta keskustan ulkopuolella ei vielä ole ihan samaa vauhtia. Pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa yli 60 % välittäjistä raportoi selvää nousua rivi-, pari- ja omakotitalokaupassa. Jyväskylän ja Kuopion suunnalla asuntokaupassa selvää vilkastumista. Oulu on myös lähtenyt liikkeelle, mutta hiukan hitaammin kuin muut suuremmat kaupungit.

Loma-asuntokaupan aloitus lähellä – Lapissa kauppa käynyt paremmin talvikaudellakin

Loma-asuntokauppa lähtee perinteisesti käyntiin maalis-huhtikuussa, kun lumet sulavat. Poikkeuksena Lapin hiihtokeskukset, joissa aktiivisin myyntikausi on talvikausi. Hiljaisempi asuntomarkkinan tilanne on luonnollisesti syönyt myös loma-asuntojen kauppaa. Nyt näkyy myös se, että matkailun suosio on vahvistunut koronan jälkeisenä aikana ja kotimaan loma-asuntoja hankittiin aktiivisesti viimeisten kolmen vuoden aikana suurella innolla ja nyt niistä jo nautitaan. Kysyntää on kuitenkin selvästi edelleen.

Asuntolainojen ehdot kiristyneet – hidastaa kaupankäyntiä muualla Suomessa – pankit nihkeitä energiaremonteille

Moni kauppa kaatuu nyt siihen, että pankki ei suostu rahoittamaan kaupan kohdetta. Ilmiö esiintyy erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja pienemmillä paikkakunnilla. Suomen asuntokanta on kuitenkin ikäjakaumaltaan sellainen, että tällä hetkelläkin yli 60 % pientalo- ja rivitalokaupasta tehdään ennen vuotta 1990 rakennetuista taloista. Näiden talojen rahoittamisessa pankit yskivät ja se näkyy nyt kauppamäärissä. Tämän ikäiset talot ovat kuitenkin hinnoiltaan huomattavasti helpommin perheiden budjeteille mahdollisia ja isojakin remontteja halutaan tehdä. Erityisesti energiaremonttien tekeminen tulisi nyt olla mahdollista vihreillä lainoilla, joissa olisi edullisemmat lainan ehdot. Käytännössä kuluttajalla ei ole tällä hetkellä muita vaihtoehtoja kuin kulutusluotot. ”Toivomme, että kansallisomaisuuden peruskorjaaminen energiatehokkaaksi sekä sen tukeminen ja rahoittaminen nousee yhdeksi keskeiseksi tekijäksi seuraavan hallituksen ohjelmassa”, toteaa Mannerberg.