SNS:n asiantuntijaryhmä suosittelee tuen lisäämistä työpaikan menettämisestä eniten kärsiville

Työmarkkinoiden jatkuva muutos on tähän asti suosinut lähinnä korkeasti koulutettuja, mutta tekoälyä hyödyntävän uuden teknologian myötä työmarkkinoiden muutokset tulevat vaikuttamaan myös yhä useampaan korkeasti koulutettuun työntekijään. Näin toteaa ruotsalaisen puolueettoman ajatushautomon Studieförbundet för Näringsliv & Samhällen eli SNS:n suhdanteita analysoiva työryhmä Konjunkturråd raportissaan Rakennemuutos Ruotsin työmarkkinoilla: seuraukset ja politiikkatoimet.

Konjunkturråd huomauttaa, että yleensä irtisanotuksi joutuminen ei ole Ruotsissa yhtä dramaattinen asia kuin monissa muissa OECD-maissa. Useimmat irtisanotut pystyvät siirtymään työpaikasta toiseen ilman sen kummempia ongelmia. Rakennemuutos koettelee nykyisin eniten iäkkäitä ja vähän koulutettuja haja-asutusalueiden asukkaita, jotka menettävät valmistavan teollisuuden työpaikkansa. Erityisen kielteisiä ja pitkään kestäviä vaikutuksia toimeentuloon esiintyy myös siinä tapauksessa, että irtisanomisten määrä on suuri paikallisten työmarkkinoiden kokoon nähden.

”Viime vuosina työpaikkojen määrä on vähentynyt teollisuudessa, kun taas yksityisellä palvelusektorilla työtä on tarjolla enemmän. Monille tämä tilanne ei aiheuta sen suurempia ongelmia, vaan he vaihtavat ammattia ilman merkittäviä tulonmenetyksiä. Joillakin työntekijäryhmillä on kuitenkin vaikeuksia selvitä muutoksesta ja he tarvitsisivat enemmän tukea”, sanoo SNS Konjunkturråd -työryhmän puheenjohtaja Peter Fredriksson.

Yleiset koulutuspanostukset eivät ole riittäviä varttuneille ja vähän koulutetuille. Raportissa tutkijat toteavat, että nämä ihmiset tarvitsevat suhteellisen lyhyitä kursseja, jotka liittyvät selkeästi niihin ammatteihin, joille työmarkkinoilla on kysyntää. Raportissa todetaan myös, että on tärkeää, että työnvälityspalveluita on saatavana maaseutukunnissa paikan päällä.

”Työnvälittäjän henkilökohtainen tuki ja työhönosoituspalvelut näyttäisivät nopeuttavan siirtymistä uuteen työpaikkaan. Työnvälityspalveluiden saatavuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt Ruotsin maaseutukunnissa. Valitettavasti tästä kärsivät erityisesti ne, jotka tarvitsevat tukea eniten”, Peter Fredriksson toteaa.

Lisätietoja: Peter Fredriksson, tutkimuksen tekijä, puheenjohtaja: peter.fredriksson(at)nek.uu.se, puh. +46 (0)18 471 51 04, tai SNS:n lehdistövastaava Daniel Strandberg, daniel.strandbergl(at)sns.se, puh. +46 (0)790 98 10 98 

SNS:n vuoden 2023 suhdanneraportin tekijät 

Peter Fredriksson on kansantaloustieteen professori Uppsalan yliopistossa. Hän on Uppsala Center for Labor Studiesin (UCLS) johtaja, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen sekä mukana seuraavissa tutkimusyhteisöissä: Institute of Labour Economics (IZA), Bonn, CESIfo (München) ja Institutet för Arbetsmarknadspolitisk och Utbildningspolitisk Utvärdering (IFAU), Uppsala.

Georg Graetz on kansantaloustieteen dosentti Uppsalan yliopistossa. Hän on mukana myös seuraavissa tutkimusyhteisöissä: UCLS, Centre for Economic Performance (CEP), Lontoo, CESIfo, IZA ja IFAU.

Lena Hensvik on kansantaloustieteen professori Uppsalan yliopistossa. Hän on Labour Economics -julkaisun toimittaja ja mukana seuraavissa tutkimusyhteisöissä: UCLS, IFAU ja Centre for Economic Policy Research, CEPR, Lontoo.

David Seim on kansantaloustieteen professori Tukholman yliopistossa. Hän on Journal of Public Economics -julkaisun toimittaja sekä mukana seuraavissa tutkimusyhteisöissä: UCLS, IZA ja CEPR.

 

Tietoa SNS:stä

Ruotsissa toimiva sitoutumaton ajatushautomo SNS, Studieförbundet för Näringsliv & Samhälle, on kohtauspaikka tietoon pohjautuvalle vuoropuhelulle keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. SNS tuottaa tutkimusraportteja, järjestää kokouksia ja seminaareja sekä tarjoaa neuvontaa ja koulutusta. SNS:n jäsenistöön kuuluu 280 Ruotsin eturivin yritystä, viranomaista ja organisaatiota. SNS nimittää vuosittain tutkijaryhmän analysoimaan kansantalouden toimintaa. Tutkijoiden päätelmät esitellään SNS:n suhdannetyöryhmän raportissa.

Lisätietoja: www.sns.se