Solmuun menevät molekyylit, mutaatiot lajien synnyssä, matematiikan murtuvat muurit – mittava EU-rahoitus kolmelle JYU:n tutkijalle
31.1.2023 13:18:41 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Solmittavilla molekyyleillä tehokkaampia katalyytteja
Taskussa sotkuun mennyt nappikuulokkeiden johto on monelle tuttu harmituksen aihe. Synteettisen nanokemian apulaisprofessori Fabien Cougnonin projektissa tutkitaan samaa ilmiötä – mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. ”Tavoitteenamme on kehittää menetelmä, jolla voidaan hallita takertumien muodostumista molekyylimittakaavassa”, Cougnon kertoo.
Pitkät molekyylit, kuten synteettiset polymeerit tai DNA, sotkeutuvat usein, mikä muuttaa niiden muotoa sekä mekaanisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Takertumien muodostumista on kuitenkin erittäin vaikeaa hallita. ”Ajatuksenamme on valjastaa takertumat hyötykäyttöön manipuloidaksemme synteettisten molekyylien ominaisuuksia. Tällä idealla voi olla valtava vaikutus muilla tutkimusaloilla, erityisesti yhä tehokkaampien katalyyttien kehittämisessä”, Coungon sanoo. ”On toki myös hauskaa yrittää solmia niinkin pienellä asialla kuin molekyyli!”
Katalyytit ovat pieniä molekyylejä, jotka auttavat kemiallisia muutoksia. Ne ovat välttämättömiä sekä perustutkimukselle että synteettisten yhdisteiden teolliselle tuotannolle. Useimmat katalyytit voivat tehdä vain tietyn tyyppisen kemiallisen muunnoksen. Jokaiseen muutokseen tarvitaan siis erilainen katalyytti, ja jokaisessa vaiheessa on puhdistettava välituotteet.
”Olisi hienoa rakentaa yksi pitkä katalyyttimolekyyli, joka voisi hoitaa koko reaktiosarjan, samaan aikaan yhdessä astiassa. Pitkillä molekyyleillä on kuitenkin taipumus laskostua hallitsemattomasti, mikä häiritsee niiden suorituskykyä. Tekemällä niihin solmuja voimme hallita tarkasti katalyyttikohtien suhteellista sijaintia ja näin optimoida niiden suorituskykyä, mitä ei ole koskaan ennen saavutettu”, Cougnon kertoo.
Projektin saaman 2 miljoonan euron rahoituksen avulla Cougnon ryhmineen pyrkii laajentamaan tietämystä aiheesta ja tulevaisuudessa valmistamaan suuria, solmuisia molekyylejä, joita voidaan käyttää käytännön sovelluksiin katalyysissä.
Miten mutaatiot vaikuttavat uusien lajien syntyyn?
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen akatemiatutkija Ilkka Kronholmin projekti käsittelee perinnöllistä muuntelua. Evoluutiobiologiassa luonnonvalinnan toiminta tunnetaan melko hyvin, mutta perinnöllisen muuntelun synty ymmärretään heikommin. Muuntelu syntyy mutaatioiden seurauksena, mutta niiden ominaisuuksista ei tiedetä kovinkaan paljoa.
”Tässä projektissa olemme kiinnostuneita siitä, kuinka usein uudet mutaatiot ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja millainen on vuorovaikutusten tilastollinen jakauma”, Kronholm kertoo. “Mutaatioiden vuorovaikutusten ymmärtäminen täydentää tietoamme evoluutiosta ja auttaa ymmärtämään, miten populaatiot sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin.” Tiedossa on, että mutaatioiden vuorovaikutuksilla on tärkeä merkitys esimerkiksi uusien lajien synnyssä, mutta näiden vuorovaikutusten todennäköisyyttä ei tunneta.
”Tulosten perusteella voimme siis ymmärtää paremmin, miten uusia lajeja syntyy evoluutiossa”, Kronholm summaa. Mutaatioiden vuorovaikutusten estimointi kokeellisesti vaatii isoja aineistoja. Projektissa tehdään pitkäkestoisia evoluutiokokeita mikrobeilla, ja projektille myönnetty lähes 2 miljoonan euron rahoitus mahdollistaa tarvittavien aineistojen keräämisen.
Matemaatikot ratkovat fraktaaligeometrian vanhoja ongelmia
Matematiikan apulaisprofessori Tuomas Orposen projektin tavoitteena on edistyä useissa tunnetuissa fraktaaligeometrian ongelmissa. Niitä ovat muun muassa Vitushkinin konjektuuri 60-luvulta ja Tom Wolffin 90-luvulla esittämä Furstenberg-joukkokonjektuuri.
“Alallani on pieni joukko tiiviisti yhteen liittyneitä ongelmia, joista jotkut ovat olleet avoinna 80-luvulta lähtien. Ne ovat yhteydessä paitsi toisiinsa, myös moniin muihin matematiikan aloihin, esimerkiksi harmoniseen analyysiin. Ratkaisemattomina ne muodostavat tiiviin muurin, joka estää alan edistymistä”, Orponen taustoittaa.
”Viime vuosina muuriin on alkanut syntyä murtumia, ja samalla ongelmien kytkeytyneisyys on muuttunut vihollisesta ystäväksi: edistyminen yhdessä kysymyksessä johtaa usein edistykseen myös muissa. Vallalla on tunne siitä, että muuri saadaan ehkä viimein kaadettua ja ala voi kehittyä eteenpäin.”
Projektin kysymykset ovat matematiikan perustutkimusta ja käsittelevät fraktaalijoukkojen geometriaa. "Termi ’fraktaali’ on epämääräinen, mutta se herättää ajatuksen ’murtuneesta’ joukosta, jolla ei ole sileyttä”, Orponen kuvaa.
Fraktaalien kokoa mitataan yleensä niiden ”dimensiolla”. Viivan dimensio on yksi ja neliön kaksi, mutta monien mielenkiintoisten fraktaalien dimensio ei ole kokonaisluku. Projektin keskiössä on klassinen geometrisen mittateorian tutkimusaihe: miten fraktaalien dimensio säilyy, tai ehkä vääristyy, erilaisissa kuvauksissa, kuten projektioissa.
”Liki 1,4 miljoonan euron ERC-rahoitus houkuttelee projektiin hyviä jatko-opiskelijoita ja tutkijatohtoreita. Se mahdollistaa myös kansainvälisen konferenssin järjestämisen. Tämä edistää Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tunnettuutta geometrisen mittateorian keskuksena”, Orponen iloitsee.
Rahoitetut projektit:
Fabien Cougnon, kemia: Entangled tertiary folds, 1 999 454 €
Ilkka Kronholm, bio- ja ympäristötieteet: Role of epistatic interactions in evolution, 1 970 533 €
Tuomas Orponen, matematiikka: Multi-scale incidence geometry, 1 362 843 €
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Fabien Cougnon, fabien.b.l.cougnon@jyu.fi
Akatemiatutkija Ilkka Kronholm, ilkka.kronholm@jyu.fi, p. +358417491785
Apulaisprofessori Tuomas Orponen, tuomas.t.orponen@jyu.fi, p. +358503257760
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Nuorten ruutuaika yhteydessä heikompaan osaamiseen keskeisissä oppiaineissa18.6.2026 08:55:23 EEST | Tiedote
Digitaalisten laitteiden säännöllinen käyttö viihdetarkoituksiin on kytköksissä heikompiin oppimistuloksiin yläkouluikäisillä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan ne 15-vuotiaat, jotka viettävät vapaa-ajallaan eniten aikaa ruutujen ääressä, voivat olla jopa vuoden ikätovereitaan jäljessä matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden taidoissa.
Teens’ screen time linked to lagging skills in core subjects18.6.2026 08:55:23 EEST | Press release
Frequent use of digital devices for entertainment is linked to weaker learning outcomes among lower secondary students. According to researchers at the University of Jyväskylä, 15-year-olds who spend the most time on screens in their free time can lag behind their peers by up to a year in math, reading, and science.
QS World University Rankings 2026: Jyväskylän yliopisto mukana maailman parhaiden yliopistojen listalla18.6.2026 08:40:11 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 500 parhaan tuntumassa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings).
Syksyllä palaava Tutkijoiden yö tekee uteliaisuudesta supervoiman17.6.2026 09:38:51 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö herättää tieteen jälleen eloon syyskuun viimeisenä perjantaina. Ohjelmassa huippututkimusta ja oivaltamisen iloa kaikenikäisille!
Jyväskylän yliopisto edelläkävijä ekologisen kompensaation tutkimuksen vaikuttavuudessa16.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehtävä ekologisen kompensaation tutkimus on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi suomalaisessa ympäristöpolitiikassa. Yliopisto johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa BOOST for biodiversity offsets -konsortiota, joka on konkreettinen esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen tutkimus voi ulottua suoraan lainsäädännön valmisteluun ja käytännön päätöksentekoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme




