Solun ulkoiset voimat säätelevät epiteelikudoksen eheyttä, vaikutusta esimerkiksi etäpesäkkeiden syntyyn
25.3.2020 09:10:15 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kehon eri pintoja ja elimiä verhoaa epiteelikudos, joka muodostuu tiiviisti toisissaan kiinni olevista soluista. Solut voivat liittyä toisiinsa liitoksilla, jotka ovat suorassa yhteydessä solun sisällä olevaan, supistumiskykyiseen aktiini-ja myosiiniproteiinien muodostamaan tukirankaverkostoon. Aktiinista ja myosiinista koostuvat aktomyosiinikimput pingottavat solut tiiviisti kiinni toisiinsa.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että solujen kasvuympäristön fysikaaliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kudosten toimintaan. Solujen kasvuympäristössä tapahtuvat muutokset ovat näin yhteydessä myös monien sairauksien, kuten syövän, kehittymiseen.
Sari Tojkanderin tutkimusryhmä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on nyt havainnut, että epiteelikudoksen liitoksia ylläpitävien aktomyosiinikimppujen muodostumista säätelevät solun ulkopuoliset voimat.
– Epiteelisolujen kontaktit naapurisolujen kanssa aiheuttavat mekaanista jännitettä, joka aktivoi tietyn solunsisäisen viestinvälitysreitin. Tämä puolestaan ohjaa aktomyosiinisäikeiden muodostumista. Jos viestinvälitysreitin osasia häiritään, epiteelisolut irtoavat toisistaan ja lähtevät liikkeelle, Sari Tojkander toteaa.
Tutkimuksessa on käytetty rintaepiteeli- ja munuaisepiteelisoluja, mutta tutkijat olettavat samojen mekanismien pätevän myös muihin epiteelikudostyyppeihin.
– Merkittävää on myös se, että syövissä näitä mekaaniselle jännitteelle herkän viestinvälitysreitin proteiineja säädellään väärällä tavalla. Löydökset siis kytkeytyvät suoraan keinoihin, joilla syöpäsolut mahdollisesti irtoavat alkuperäisen kasvaimen alueelta ja pääsevät leviämään terveisiin kudoksiin, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Kaisa Rajakylä.
Artikkeli:
Rajakylä K., Lehtimäki J., Acheva A., Schaible N., Lappalainen P., Krishnan R., and Tojkander, S. (2020). Assembly of peripheral actomyosin bundles in epithelial cells is dependent on CaMKK2/AMPK pathway. Cell reports 2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Tojkander, sari.tojkander@helsinki.fi, puh. 02941 57069
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme