Solun ulkoiset voimat säätelevät epiteelikudoksen eheyttä, vaikutusta esimerkiksi etäpesäkkeiden syntyyn
Kehon eri pintoja ja elimiä verhoaa epiteelikudos, joka muodostuu tiiviisti toisissaan kiinni olevista soluista. Solut voivat liittyä toisiinsa liitoksilla, jotka ovat suorassa yhteydessä solun sisällä olevaan, supistumiskykyiseen aktiini-ja myosiiniproteiinien muodostamaan tukirankaverkostoon. Aktiinista ja myosiinista koostuvat aktomyosiinikimput pingottavat solut tiiviisti kiinni toisiinsa.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että solujen kasvuympäristön fysikaaliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kudosten toimintaan. Solujen kasvuympäristössä tapahtuvat muutokset ovat näin yhteydessä myös monien sairauksien, kuten syövän, kehittymiseen.
Sari Tojkanderin tutkimusryhmä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on nyt havainnut, että epiteelikudoksen liitoksia ylläpitävien aktomyosiinikimppujen muodostumista säätelevät solun ulkopuoliset voimat.
– Epiteelisolujen kontaktit naapurisolujen kanssa aiheuttavat mekaanista jännitettä, joka aktivoi tietyn solunsisäisen viestinvälitysreitin. Tämä puolestaan ohjaa aktomyosiinisäikeiden muodostumista. Jos viestinvälitysreitin osasia häiritään, epiteelisolut irtoavat toisistaan ja lähtevät liikkeelle, Sari Tojkander toteaa.
Tutkimuksessa on käytetty rintaepiteeli- ja munuaisepiteelisoluja, mutta tutkijat olettavat samojen mekanismien pätevän myös muihin epiteelikudostyyppeihin.
– Merkittävää on myös se, että syövissä näitä mekaaniselle jännitteelle herkän viestinvälitysreitin proteiineja säädellään väärällä tavalla. Löydökset siis kytkeytyvät suoraan keinoihin, joilla syöpäsolut mahdollisesti irtoavat alkuperäisen kasvaimen alueelta ja pääsevät leviämään terveisiin kudoksiin, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Kaisa Rajakylä.
Artikkeli:
Rajakylä K., Lehtimäki J., Acheva A., Schaible N., Lappalainen P., Krishnan R., and Tojkander, S. (2020). Assembly of peripheral actomyosin bundles in epithelial cells is dependent on CaMKK2/AMPK pathway. Cell reports 2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Tojkander, sari.tojkander@helsinki.fi, puh. 02941 57069
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme