Solunulkoisten vesikkelien tutkimus harppasi eteenpäin – uusi laite automatisoi veriplasman analysointia

Nykyisillä menetelmillä monien nanokokoisten biomakromolekyylien alaryhmien eristäminen on erittäin vaativaa ja kallista.
–Viruspartikkeleita, kuten koronaviruspartikkeleita, on tällä hetkellä hankalaa eristää verestä, mutta kehitetyn eristyssysteemin avulla tämä olisi tulevaisuudessa mahdollista toistettavasti ja automatisoidusti,sanoo analyyttisesta kemiasta väitöskirjan tehnyt FM ja DI Evgen Multia.
Kehitetyn systeemin etuna on nopeus ja mahdollisuus toistettavasti eristää biomakromolekyylien alaryhmiä, jotka näyttelevät tärkeää osaa eri tautien synnyssä ja/tai kehittymisessä ja joita on tällä hetkellä vaikea tutkia.
–Biomakromolekyylien alaryhmien tutkiminen on erityisen tärkeää tulevaisuuden terapeuttisiin ja diagnostisiin sovellutuskohteisiin, sanoo väitöstyön ohjaaja analyyttisen kemian professori Marja-Liisa Riekkola Helsingin yliopistosta. Tämä luo myös uusia kaupallisia mahdollisuuksia.
Väitöskirjatutkimus on keskittynyt lipoproteiineihin ja solunulkoisiin vesikkeleihin, mutta menetelmä on sovellettavissa myös muihin hiukkasiin ja esimerkiksi viruksiin. Menetelmän pääperiaate on kaapata veriplasmanäytteistä selektiivisesti haluttuja hiukkasia hyödyntämällä sopivaan monoliittimateriaaliin liitettyjä vasta-aineita, jotka sitoutuvat sitten hiukkasten pinnalla oleviin, tiettyihin proteiineihin. Näin pystytään eristämään miljoonien muiden hiukkasten joukosta tarkkaan valittuja ja haluttuja hiukkasia, jotka siirretään vielä eristyssysteemin sisällä koon perusteella tapahtuvaan lisäerotukseen.
Kehitetty eristyssysteemi on täysin automatisoitu ja sen avulla voidaan kerätä tietyn kokoluokan biomakromolekyylien alaryhmiä jatkotutkimuksia varten. Tämä on myös selkeä edistysaskel verrattuna nykyään pääasiallisesti käytettäviin menetelmiin ja tekniikkoihin.
Kehitetyllä menetelmällä onnistuttiin ensimmäistä kertaa maailmassa eristämään eksomeerejä veriplasmasta. Näiden solunulkoisten vesikkelien alaryhmän vaikutusta ihmisen fysiologiaan ei vielä tunneta tarkemmin. Eristetyt solunulkoiset vesikkelit ovat myös lupaava tulevaisuuden sovellutuskohde kohdennetussa tai älykkäässä lääkkeiden jakelussa, missä eristettyjen vesikkeleiden sisään lisätään lääkeaineita, joita vesikkelit kuljettavat kohdistetusti kehon sisällä haluttuihin kohteisiin, esimerkiksi sairastuneisiin soluihin.
– Instrumenttianalytiikassa yhdistyvät laitekehitys ja menetelmäkehitys ja nyt rakennettu prototyyppi on usean eri asiantuntijan yhteistyön tulos, sanoo filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta analyyttisesta kemiasta ja diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta biomassan jalostustekniikasta aiemmin valmistunut Multia, joka tällä hetkellä työskentelee liikkeenjohdon konsulttina.
FM ja DI Evgen Multia väittelee 27.8.2021 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Development of fast, reliable and automated isolation and fractionation methods for nanosized subpopulations of human biomacromolecules". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Chemicum, Auditorio A110, A. I. Virtasen Aukio 1; Live stream.
Vastaväittäjänä on Ikerbasque Research Professor Juan M. Falcón-Pérez, Center for Cooperative Research in Biosciences (CIC bioGUNE), ja kustoksena on professori Marja-Liisa Riekkola.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Doctoral School in Natural Sciences Dissertation Series.
Väitöskirja "Development of fast, reliable and automated isolation and fractionation methods for nanosized subpopulations of human biomacromolecules" on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Evgen Multia, evgen.multia@helsinki.fi, 041 5269898
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme