Oulun yliopisto

Sopeutuminen kaupunkiympäristöön on pidentänyt perhosten lentokautta

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaupunkiympäristöissä perhosten lentokausi on pidentynyt ja päättyy myöhemmin kuin maaseutuympäristöissä. Perhosten kaupunkipopulaatioissa on tapahtunut evoluutiota, jonka myötä päivänpituuden vaikutus yksilönkehitykseen on muuttunut ja perhoset siirtyvät talvehtivaan tilaan, diapaussiin, myöhemmin kasvukauden kuluessa kuin maaseudulla. Kaupunkiympäristöjen lämpimyys ja sen myötä pidentynyt kasvukausi ovat todennäköisimpiä selityksiä tälle evoluutiolle.

Ruutumittari, Chiasmia clathrata, kaupungissa. Kuva: Sami Kivelä
Ruutumittari, Chiasmia clathrata, kaupungissa. Kuva: Sami Kivelä

Kaupungit ovat tyypillisesti ympäröiviä maaseutualueita lämpimämpiä, mikä vuoksi kasvukausi on pidempi kaupunkiympäristöissä. Toisaalta kaupunkiympäristöjen voimakas valosaaste voi johtaa harhaan eliöitä, jotka käyttävät päivänpituutta vuodenkierron indikaattorina.

Monet hyönteiset, mukaan lukien perhoset, pystyvät hyötymään pidentyneestä kasvukaudesta tuottamalla useampia sukupolvia saman kasvukauden aikana, mutta diapaussin ajoittamisessa ne turvautuvat päivänpituuteen. Näistä syistä kaupunkiympäristöt voivat suosia uudenlaisten, elinkierron ajoittamiseen liittyvien sopeumien evoluutiota.

Thomas Merckx, Matthew Nielsen ja kollegat Oulun, Tukholman ja Lundin ylipistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) tutkivat lanttuperhosta, Pieris napi, ja ruutumittaria, Chiasmia clathrata, selvittäessään, miten kaupunkiympäristö vaikuttaa perhosten lentokauden ajoittumiseen.

Tutkijat käyttivät pitkäaikaisaineistoja seurantaohjelmista sekä kansalaistieteeseen perustuvista havaintotietokannoista. Tutkimukseen sisällytettiin havainnot Suomen kolmesta suurimmasta kaupungista, Ruotsin kolmesta suurimmasta kaupungista sekä maaseutuympäristöistä näiden jokaisen kuuden kaupungin ympäriltä.

Sekä lanttuperhosen että ruutumittarin lentokausi oli tyypillisesti pidempi ja päättyi myöhemmin kaupunkiympäristössä kuin ympäröivällä maaseudulla. Tämä viittaa siihen, että kaupunkipopulaatioissa siirtymä diapaussiin tapahtuu myöhäisemmässä vaiheessa kasvukautta kuin maaseutupopulaatioissa.

Diapaussin ajoittumisen selvittämiseksi suoritettiin laboratoriokokeet, joissa mitattiin perhosten vastetta päivänpituuteen. Kokeissa käytettiin lanttuperhosia ja ruutumittareita Helsingistä, Tukholmasta sekä kumpaakin kaupunkia ympäröivältä maaseudulta. Kaupunkipopulaatioissa siirtymä diapaussiin tapahtui lyhyemmässä päivänpituudessa kuin maaseutupopulaatioissa. Koska päivät lyhenevät syksyä kohti, luonnonolosuhteissa siirtymä diapaussiin tapahtuu siten myöhemmin kaupunkipopulaatioissa kuin maaseutupopulaatioissa. Tällainen kaupunkipopulaatioissa tapahtunut evoluutio viittaa sopeutumiseen kaupunkiympäristöjen lämpimyyden aiheuttamaan kasvukauden pidentymiseen.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kaupunkiympäristöjen muuttunut vuodenaikaisuus vaikuttaa merkittävästi kaupunkipopulaatioiden evoluutioon. Siksi on todennäköistä, että monen lajin kaupunkipopulaatioissa on tapahtunut sopeutumista elinkierron vuodenkiertoon täsmäävissä mekanismeissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Thomas Merckx, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, thomas.merckx@oulu.fi

Akatemiatutkija Sami Kivelä, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sami.kivela@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Ruutumittari, Chiasmia clathrata, kaupungissa. Kuva: Sami Kivelä
Ruutumittari, Chiasmia clathrata, kaupungissa. Kuva: Sami Kivelä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uusi HYTKI-hanke tukee alueita hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämisessä15.10.2021 07:55:00 EEST | Tiedote

Digitaalisen terveyden aikakaudella terveys - ja hyvinvointidatan määrä kasvaa ja sen käyttötarkoitukset monipuolistuvat. Datan hyödyntämiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa liittyy paljon mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Erityyppiset toimijat, kuten tutkimusinstituutiot, yritykset, sote-palveluiden tuottajat ja ekosysteemitoimijat, pyrkivät ratkomaan näitä haasteita. Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi (HYTKI) -hanke edistää toimijoiden välistä yhteistyötä, kokemusten vaihtoa ja kyvykkyyksien kehittämistä aihealueella. HYTKI-hanketta on toteuttamassa toimijoita Oulusta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kuopiosta ja Turusta.

Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja rikastusjätteen käsittelyyn15.10.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Hiljattain päättyneessä GEOMINS-projektissa otettiin askeleita kohti turvallisempaa rikastusjätteen käsittelyä ja kestävämpiä rakennusmateriaaleja. Suomen Akatemian rahoittamassa Oulun yliopiston projektissa tutkittiin mahdollisuuksia hyödyntää rikastusjätettä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Lupaavat tutkimustulokset auttavat matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme