Sopeutuminen kaupunkiympäristöön on pidentänyt perhosten lentokautta

Kaupungit ovat tyypillisesti ympäröiviä maaseutualueita lämpimämpiä, mikä vuoksi kasvukausi on pidempi kaupunkiympäristöissä. Toisaalta kaupunkiympäristöjen voimakas valosaaste voi johtaa harhaan eliöitä, jotka käyttävät päivänpituutta vuodenkierron indikaattorina.
Monet hyönteiset, mukaan lukien perhoset, pystyvät hyötymään pidentyneestä kasvukaudesta tuottamalla useampia sukupolvia saman kasvukauden aikana, mutta diapaussin ajoittamisessa ne turvautuvat päivänpituuteen. Näistä syistä kaupunkiympäristöt voivat suosia uudenlaisten, elinkierron ajoittamiseen liittyvien sopeumien evoluutiota.
Thomas Merckx, Matthew Nielsen ja kollegat Oulun, Tukholman ja Lundin ylipistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) tutkivat lanttuperhosta, Pieris napi, ja ruutumittaria, Chiasmia clathrata, selvittäessään, miten kaupunkiympäristö vaikuttaa perhosten lentokauden ajoittumiseen.
Tutkijat käyttivät pitkäaikaisaineistoja seurantaohjelmista sekä kansalaistieteeseen perustuvista havaintotietokannoista. Tutkimukseen sisällytettiin havainnot Suomen kolmesta suurimmasta kaupungista, Ruotsin kolmesta suurimmasta kaupungista sekä maaseutuympäristöistä näiden jokaisen kuuden kaupungin ympäriltä.
Sekä lanttuperhosen että ruutumittarin lentokausi oli tyypillisesti pidempi ja päättyi myöhemmin kaupunkiympäristössä kuin ympäröivällä maaseudulla. Tämä viittaa siihen, että kaupunkipopulaatioissa siirtymä diapaussiin tapahtuu myöhäisemmässä vaiheessa kasvukautta kuin maaseutupopulaatioissa.
Diapaussin ajoittumisen selvittämiseksi suoritettiin laboratoriokokeet, joissa mitattiin perhosten vastetta päivänpituuteen. Kokeissa käytettiin lanttuperhosia ja ruutumittareita Helsingistä, Tukholmasta sekä kumpaakin kaupunkia ympäröivältä maaseudulta. Kaupunkipopulaatioissa siirtymä diapaussiin tapahtui lyhyemmässä päivänpituudessa kuin maaseutupopulaatioissa. Koska päivät lyhenevät syksyä kohti, luonnonolosuhteissa siirtymä diapaussiin tapahtuu siten myöhemmin kaupunkipopulaatioissa kuin maaseutupopulaatioissa. Tällainen kaupunkipopulaatioissa tapahtunut evoluutio viittaa sopeutumiseen kaupunkiympäristöjen lämpimyyden aiheuttamaan kasvukauden pidentymiseen.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kaupunkiympäristöjen muuttunut vuodenaikaisuus vaikuttaa merkittävästi kaupunkipopulaatioiden evoluutioon. Siksi on todennäköistä, että monen lajin kaupunkipopulaatioissa on tapahtunut sopeutumista elinkierron vuodenkiertoon täsmäävissä mekanismeissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Thomas Merckx, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, thomas.merckx@oulu.fi
Akatemiatutkija Sami Kivelä, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sami.kivela@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, tiina.pistokoski@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme