Sosiaalibarometri 2021: Työvoimapalveluiden siirto kuntien vastuulle herättää vastustusta erityisesti TE-toimistoissa
Sosiaalibarometri kartoitti näkemyksiä työllisyyden hoidon järjestämisvastuusta ja työllisyyden kuntakokeilusta ennen kuntakokeilun käynnistymistä ja hallituksen kehysriihtä. Kysymys työllisyyspalvelujen järjestämisvastuusta jakaa voimakkaasti alan ammattilaisia TE-toimistoissa ja kunnissa.
Kuntavastaajat pitävät kuntakokeilun asiakasryhmien siirtoa parempana kuin TE-johto
Kuntavastaajat pitivät nuorten, maahanmuuttajien ja Kelan etuutta saavien työllisyyspalvelujen kuntakokeilussa tehtyä siirtoa selvästi parempana kuin TE-toimistojen johto. Suurin ero koskee nuoria työttömiä. TE-johdosta 21 % ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavista 86 % piti nuorten palvelujen järjestämisvastuun siirtoa hyvänä tai melko hyvänä.
Riskinä järjestämisvastuun siirrossa pelättiin liian paikallista näkökulmaa, jos kunnat keskittyvät liikaa oman alueen oppilaitoksiin ja työmarkkinoihin, eivätkä kannusta varsinkaan muuttotappiokunnissa nuoria hakeutumaan parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässä toisaalle. Kuntien epäiltiin myös käyttävän liian järeää palveluprosessia, mikä voisi jopa heikentää nuorten työllistymistä pitkällä tähtäimellä.
Yleisesti vastaajat näkivät järjestämisvastuun siirrossa riskejä kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Kuntien henkilöstöresurssit ja osaaminen vaihtelevat, mikä heijastuu asiakkaiden saamiin palveluihin.
”Työmarkkinat ja osin myös työllisyyttä tukevat palvelut ylittävät kuntarajat. Kunnilla onkin suuri vastuu, ettei katse ole liian kapeasti omassa kunnassa. Samalla palvelujen yhteensovittaminen niin kunnan palvelujen kuin tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelujen kanssa vaatii joka tapauksessa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Työttömän kannalta tärkeintä on palvelujen saavutettavuus ja eheys – organisaatiorakenne on tärkeä taustalla, mutta se ei saisi nousta pääasiaksi,” pohdiskelee tuloksia SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.
Nykytila ja taustaorganisaatio ohjaavat näkemyksiä tulevasta järjestämisvastuusta
Selkeintä työllisyyspalveluissa työskentelevien kannatus on mallille, jossa työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken. Kannatus jaolle on TE-toimistojen johdossa 44 % ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavilla 48 %.
Vastuun keskittäminen yhdelle hallinnon tasolle saa tukea vastaajien enemmistöltä, mutta näkemykset vastuutahosta hajautuvat taustaorganisaatioittain: Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuvissa kunnissa järjestämisvastuun keskittäminen kunnille saa enemmistön tuen (53 %), TE-toimistojen johdosta taas 38 % keskittäisi järjestämisvastuun valtiolle.
Maakunnalle tai muulle alueelliselle toimijalle työllisyyspalvelut siirtäisi 10 % TE-johdosta ja 7 % kuntien työllisyysvastaavista.
Vastuun siirtoa kunnille kannattavat uskovat sen vaikuttavaksi toimeksi työllisyyden parantamisessa, sitä vastustavat taas eivät. Vain 12 % TE-toimistojen johdosta katsoo työllisyyspalvelujen siirron paikallis- tai kuntatasolle parantavan työllisyyttä. Kokeilukuntien työllisyyspalveluista vastaavista viranhaltijoista työllisyyden kohenemiseen paljon tai melko paljon luottaa 90 % vastaajista, kun osuus muissa kunnissa on 51 %.
“Vastaajien näkemykset eivät näytä perustelevan selviä muutoksia nykytilaan. Vastuun keskittämisen kannattajat tukevat ensisijaisesti vastuun keskittämistä omalle organisaatiolleen, mikä ei anna erityistä tukea vastuun keskittämiselle yhdelle hallinnon tasolle”, tulkitsee tuloksia SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.
Sosiaalibarometri 2021 julkaistaan viidessä osassa maalis-kesäkuun aikana. 12.5. julkaisu perustuu 395 vastaukseen, jotka koottiin tammi-helmikuun 2021 taitteessa sähköisellä kyselyllä. Kyselystä hyödynnettiin tässä julkaisussa TE-toimistojen vastaajien, kuntien työllisyyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden, Kelan esihenkilöiden sekä sosiaali- ja terveysjohtajien vastauksia.
https://www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2021/
Yhteyshenkilöt
Aleksi Kaleniuserityisasiantuntija
Puh:+358 40 574 1618aleksi.kalenius@soste.fiPäivi Kiiskinenerityisasiantuntija
Puh:+358 40 051 6018paivi.kiiskinen@soste.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.