Eniten vastaajat kantoivat huolta ikääntyneistä, erityisesti pitkäaikaissairaista, kotihoitoa tarvitsevista, haja-asutusalueilla asuvista ja digipalveluja taitamattomista. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on ikääntyneille esimerkiksi seniorikuntosaleja, vertaistukiryhmiä, kerhoja, tukea sopimuksettomille omaishoitajille, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, terveystarkastuksia ja päivätoimintaa.

”Järjestövastaajat ennakoivat kuntien vastaajia useammin heikennyksiä joidenkin ihmisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Alueellisista järjestöistä näin epäilee yli puolet. Eniten väliinputoajia ennakoivat Keski-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Lapin vastaajat”, kuvailee SOSTEn tutkija Anne Eronen.

Ikäihmisten ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanne huolettaa

Sosiaalibarometrin vastauksista käy ilmi, että ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja palveluja ei ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueen valmistelussa. On vaarana, että sote-muutoksessa yhteys oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin katkeaa.

Myös haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön jatkuvuus askarrutti vastaajia. Heikennysten pelättiin kohdistuvan pieniin ihmisryhmiin, joilla on elämässään monimutkaisia ja vaikeita ongelmia. Esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevat ihmiset, joille on kasautunut useita ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja päihde- ja mielenterveysongelmia.

"Näiden ihmisryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on usein rahoitettu kuntien sosiaali- ja terveystoimesta. Sosiaalibarometrin vastaajat epäilivät, että kunnat ja hyvinvointialueet karsivat jatkossa resurssien niukentuessa ei-lakisääteisiä toimintoja. Vastaajat näkivät riskinä, että myös järjestöjen rahoitusleikkaukset kohdistuvat erityisesti juuri näitä pieniä väestöryhmiä tukeviin yhdistyksiin”, korostaa SOSTEn tutkija Anne Eronen.

Hyvinvointialueilla mahdollisuus onnistua eriarvoistumisen ehkäisyssä

Hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn vaaranpaikat ovat vältettävissä, mutta työhön on varattava resursseja sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Sosiaalibarometrin vastaajat luottavat, että hyvinvointialueilla pystytään suunnitelmalliseen hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön, työlle on nimetty vastuutaho ja toimintaa seurataan ja arvioidaan. Kuntavastaajat luottavat myös siihen, että kunnat saavat jatkossa hyvinvointialueilta sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta.

”Panostukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vähentävät korjaavien palvelujen tarvetta ja hillitsevät kustannusten kasvua. Meillä on samanaikaisesti käynnissä kunta-alan työntekijäkriisi, korona ja Ukrainan sota, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarjontaan ja tarpeeseen. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on huono aika karsia ennaltaehkäiseviä ja ihmisten jaksamista ja pärjäämistä tukevia ei-lakisääteisiä palveluja”, vetoaa SOSTEn erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi.

Sosiaalibarometri 2022 käsittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä erityisesti järjestöjen, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden kannalta. Tulokset pohjautuvat 1468 sosiaali- ja terveysjohtajan, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koordinoivan viranhaltijan sekä paikallisen, alueellisen tai valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön vastauksiin. Kyselyt tehtiin tammi-helmikuussa 2022.