Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %).

Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti alueensa kuntoutuspalveluissa. Lähes joka neljäs (23 %) pitää tämänhetkistä kuntoutuksen kytkemistä asiakkaan muuhun hoito- tai palveluprosessiin melko huonosti tai huonosti toteutuvana.

“Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmisen toimintakykyä, oli se sitten töihin paluuta tai kykyä selvitä arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Onnistunut kuntoutus pidentää työuria ja ehkäisee vaativamman hoidon tarvetta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että siinä huomioidaan yksilön arki ja toimintaympäristö”, huomauttaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari.

Kuntoutustakuulla on laaja kannatus

Kuntoutus on laaja käsite ja lisäksi erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoaa moninainen joukko toimijoita. Tämän vuoksi tiedon löytäminen ja kuntoutukseen hakeutuminen voi olla vaikeaa. Tilannetta ratkoi vuonna 2017 kuntoutuskomitea, joka esittää muun muassa tiedonkulun parantamista tietojärjestelmiä kehittämällä, yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa useita palveluja tarvitseville sekä nimettyä vastuuhenkilöä, joka vastaa eri palvelujen yhteensovittamisesta.

Myös uusi hallitusohjelma tunnistaa tarpeen jatkaa kuntoutuksen kehittämistä kuntoutuskomitean työn pohjalta. Näin päästään kohti saumatonta hoitojärjestelmää, joka pystyy parhaiten tukemaan ja parantamaan ihmisen toimintakykyä.

Merkittävänä asiakkaan asemaa vahvistamana toimena järjestöt ovat esittäneet kuntoutustakuuta, joka saa myös Sosiaalibarometrin vastaajilta tukea. Yli puolet vastaajista, 65 % TE-johdosta, 56 % sote-johtajista ja 55 % Kelan johdosta kannattaa kuntoutustakuuta. Kuntoutustakuulla taattaisiin kuntoutujille oikeus päästä tietyssä määräajassa kuntoutustarpeen arviointiin ja sen mukaiseen kuntoutukseen.

“Kuntoutustakuun ydin on siinä, että ihminen saa mahdollisimman ripeästi tarvitsemaansa palvelua. Lisäksi tarvitaan saumattomasti muuta apua ja tukea. Kuntoutuksen turha viivästyminen on raskasta sitä odottavalle ihmiselle, mutta lisää myös muiden palveluiden tarvetta. Nopea kuntoutukseen pääsy on kaikkien etu”, toteaa Opari.

Kuntoutustakuun kannattajien perusteluna sen käyttöönotolle on (avovastauksista) sen parempi, oikea-aikaisempi ja tasapuolisempi saatavuus, kuntoutusprosessin nopeutuminen, selkeytyminen ja tehostuminen sekä kuntoutujan työhön paluuta edistävä vaikutus.

“Kuntoutus on alikäytetty resurssi, joten oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi se pitäisi saada parempaan käyttöön.” (Kelan johto)

“Pitkällä tähtäyksellä tuo säästöä, kun palveluihin pääsee nopeammin.” (TE-johto)

“Varmistaisi sen, että kukaan ei jää kuntoutuksen puutteen vuoksi syrjään.” (SOTE-johtaja)

Sosiaalibarometrin 2019 aineisto on kerätty verkkokyselyllä 7.1. – 18.2.2019. Vastaajia on yhteensä 882. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajia vastaajissa on 94 henkilöä, mikä kattaa 60 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia kertyi 353, mikä kattaa 66 prosenttia kunnista. Kelan toimistojen johdosta vastasi 93 ja toimihenkilöistä 281. TE-toimistojen johdosta vastauksia on 61. Vastauksia on kaikista TE-toimistoista ja eri palvelulinjoilta. Kokonaisuudessaan barometri julkaistaan lokakuussa 2019.