Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys etenee epätasaisesti: osa organisaatioista edistyneitä, osa toimii vielä ilman asiakastietojärjestelmää

Jaa

Lähes kaikilla julkisilla sosiaalialan organisaatioilla oli käytössään sähköinen asiakastietojärjestelmä vuonna 2020, mutta kolmannen ja yksityisen sektorin organisaatioista se puuttui vielä joka neljänneltä. Asia käy ilmi Lapin yliopiston ja THL:n tutkimuksesta.

Sosiaalihuollossa tiedonhallinnan vaikeutena on etenkin pienten organisaatioiden heikommat resurssit toteuttaa mittavia ja lukuisia tiedonhallinnan uudistuksia määräajoissa.

”Sosiaalihuollon erityispiirteet pitää huomioida tiedonhallinnan kehittämisen strategioissa ja niiden toimeenpanossa paremmin”, sanoo Lapin yliopiston professori Sanna Hautala.

Asiakastietojärjestelmiin asetetut odotukset vielä saavuttamatta

Julkisista sosiaalihuollon organisaatioista yli kahdella kolmasosalla ei ollut lainkaan tiedonsiirtoa asiakastietojärjestelmästä toiseen. Toistaiseksi Kanta-palvelut eivät tarjoa tähän ratkaisua, sillä julkisista organisaatioista vasta vajaa kolmasosa ja muista organisaatioista noin joka kymmenes oli liittynyt Kanta-palvelujen käyttäjäksi. Tiedonkulun tilanne heijastelee alan tiedonhallintaa ohjaavan lainsäädännön kehitystä.

Julkisista sosiaalihuollon organisaatioista noin neljäsosa kertoi saavansa asiakastietojärjestelmästään tuottavuus- ja vaikuttavuusindikaattoritietoa ja kolmasosa laatuindikaattoritietoa. Kolme suurinta estettä datan hyödyntämiselle olivat puutteet resursseissa, tietojärjestelmissä ja tiedon kirjaamisessa – tietoa ei ollut kirjattu rakenteisessa muodossa, jolloin merkinnät toteutetaan sovittuja rakenteita käyttäen asiakastietojärjestelmissä. Rakenteinen kirjaaminen tehostaa tiedon koneellista käsittelyä ja tiedon vaihtamista eri järjestelmien välillä. Kolmannella ja yksityisellä sektorilla suurimmaksi esteeksi koettiin osaamisen puutteet.

Enemmistöllä (61 %) sosiaalihuollon organisaatioista ei ollut käytettävissään data-analytiikan asiantuntijoita datan hyödyntämisen tukena.

”Viime vuosina sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tarjonneet sosiaalialan ammattilaisille kirjaamiskoulutusta ja tukeneet alan tiedonhallinnan kehitystä. Osaamiskeskuksia kannattaa vastedes hyödyntää tiedonhallinnan tukena. Kehitystyön tueksi tarvitaan myös monialaista yhteistyötä sekä tukea kansallisesta ohjauksesta”, toteaa nuorempi tutkija Samuel Salovaara.

Sähköisten palvelujen tarjonta on kasvanut erityisesti julkisella puolella

Sähköisten palvelujen tarjonta on laajentunut sosiaalihuollossa. Jopa 78 prosenttia julkisista organisaatioista tarjosi vastaanottokäyntejä myös etänä ja 70 prosenttia oli avannut sähköisen viestintäkanavan. Toisaalta sähköinen ajanvaraus kuului vain joka neljännen julkisen organisaation valikoimaan. Yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa sähköisiä palveluja tarjottiin harvemmin.

”Ajanvaraustoiminto voisi säästää ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.

”Haasteista huolimatta digitalisaatio etenee sosiaalihuollossa, ja alalta löytyy innovatiivista otetta kehittämiseen. Esimerkiksi julkisista sosiaalihuollon organisaatioista jopa 13 prosenttia oli kokeillut koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntämistä”, summaa Salovaara kyselyn tuloksia.

”Seuraavalla kyselykierroksella jää nähtäväksi, kuinka moni organisaatio on muuntanut kokeilun osaksi työprosesseja – vielä niin ei ollut tehnyt kuin pari yksityisen tai kolmannen sektorin toimijaa”, Vehko sanoo.

Tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeessa. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2011, 2014 ja 2017.

Lisätietoa

Samuel Salovaara, Marianne Silén, Tuulikki Vehko, Maiju Kyytsönen, Sanna Hautala. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 10/2021. Helsinki 2021.

Tulokset tietokantaraportissa

Yhteystiedot

Tutkimusta koskevat kysymykset:

Samuel Salovaara
nuorempi tutkija
Lapin yliopisto
puh. 044 474 4322
samuel.salovaara(at)ulapland.fi

Sanna Hautala
Sosiaalityön professori
Lapin yliopisto
puh. 040 484 4187
sanna.hautala(at)ulapland.fi

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:

Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert

THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote

THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua14.1.2022 15:06:10 EET | Tiedote

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö. Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen. ”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Pienten lasten ohjeistuksessa on myös ha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme