Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys etenee epätasaisesti: osa organisaatioista edistyneitä, osa toimii vielä ilman asiakastietojärjestelmää

Jaa

Lähes kaikilla julkisilla sosiaalialan organisaatioilla oli käytössään sähköinen asiakastietojärjestelmä vuonna 2020, mutta kolmannen ja yksityisen sektorin organisaatioista se puuttui vielä joka neljänneltä. Asia käy ilmi Lapin yliopiston ja THL:n tutkimuksesta.

Sosiaalihuollossa tiedonhallinnan vaikeutena on etenkin pienten organisaatioiden heikommat resurssit toteuttaa mittavia ja lukuisia tiedonhallinnan uudistuksia määräajoissa.

”Sosiaalihuollon erityispiirteet pitää huomioida tiedonhallinnan kehittämisen strategioissa ja niiden toimeenpanossa paremmin”, sanoo Lapin yliopiston professori Sanna Hautala.

Asiakastietojärjestelmiin asetetut odotukset vielä saavuttamatta

Julkisista sosiaalihuollon organisaatioista yli kahdella kolmasosalla ei ollut lainkaan tiedonsiirtoa asiakastietojärjestelmästä toiseen. Toistaiseksi Kanta-palvelut eivät tarjoa tähän ratkaisua, sillä julkisista organisaatioista vasta vajaa kolmasosa ja muista organisaatioista noin joka kymmenes oli liittynyt Kanta-palvelujen käyttäjäksi. Tiedonkulun tilanne heijastelee alan tiedonhallintaa ohjaavan lainsäädännön kehitystä.

Julkisista sosiaalihuollon organisaatioista noin neljäsosa kertoi saavansa asiakastietojärjestelmästään tuottavuus- ja vaikuttavuusindikaattoritietoa ja kolmasosa laatuindikaattoritietoa. Kolme suurinta estettä datan hyödyntämiselle olivat puutteet resursseissa, tietojärjestelmissä ja tiedon kirjaamisessa – tietoa ei ollut kirjattu rakenteisessa muodossa, jolloin merkinnät toteutetaan sovittuja rakenteita käyttäen asiakastietojärjestelmissä. Rakenteinen kirjaaminen tehostaa tiedon koneellista käsittelyä ja tiedon vaihtamista eri järjestelmien välillä. Kolmannella ja yksityisellä sektorilla suurimmaksi esteeksi koettiin osaamisen puutteet.

Enemmistöllä (61 %) sosiaalihuollon organisaatioista ei ollut käytettävissään data-analytiikan asiantuntijoita datan hyödyntämisen tukena.

”Viime vuosina sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tarjonneet sosiaalialan ammattilaisille kirjaamiskoulutusta ja tukeneet alan tiedonhallinnan kehitystä. Osaamiskeskuksia kannattaa vastedes hyödyntää tiedonhallinnan tukena. Kehitystyön tueksi tarvitaan myös monialaista yhteistyötä sekä tukea kansallisesta ohjauksesta”, toteaa nuorempi tutkija Samuel Salovaara.

Sähköisten palvelujen tarjonta on kasvanut erityisesti julkisella puolella

Sähköisten palvelujen tarjonta on laajentunut sosiaalihuollossa. Jopa 78 prosenttia julkisista organisaatioista tarjosi vastaanottokäyntejä myös etänä ja 70 prosenttia oli avannut sähköisen viestintäkanavan. Toisaalta sähköinen ajanvaraus kuului vain joka neljännen julkisen organisaation valikoimaan. Yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioissa sähköisiä palveluja tarjottiin harvemmin.

”Ajanvaraustoiminto voisi säästää ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.

”Haasteista huolimatta digitalisaatio etenee sosiaalihuollossa, ja alalta löytyy innovatiivista otetta kehittämiseen. Esimerkiksi julkisista sosiaalihuollon organisaatioista jopa 13 prosenttia oli kokeillut koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntämistä”, summaa Salovaara kyselyn tuloksia.

”Seuraavalla kyselykierroksella jää nähtäväksi, kuinka moni organisaatio on muuntanut kokeilun osaksi työprosesseja – vielä niin ei ollut tehnyt kuin pari yksityisen tai kolmannen sektorin toimijaa”, Vehko sanoo.

Tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeessa. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2011, 2014 ja 2017.

Lisätietoa

Samuel Salovaara, Marianne Silén, Tuulikki Vehko, Maiju Kyytsönen, Sanna Hautala. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 10/2021. Helsinki 2021.

Tulokset tietokantaraportissa

Yhteystiedot

Tutkimusta koskevat kysymykset:

Samuel Salovaara
nuorempi tutkija
Lapin yliopisto
puh. 044 474 4322
samuel.salovaara(at)ulapland.fi

Sanna Hautala
Sosiaalityön professori
Lapin yliopisto
puh. 040 484 4187
sanna.hautala(at)ulapland.fi

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:

Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen26.7.2022 12:20:42 EEST | Tiedote

Tuore THL:n seurantatutkimus osoittaa, että äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Kaksivuotiaan psykososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi sellaista turvallisuudentunnetta, että lapsi kykenee suuntautumaan maailmaan uteliaasti ja kokemaan siitä onnistumista ja iloa. Tämä palvelee lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä tasapainoisen tunne-elämän ja hyvän käyttäytymisen kehittymistä. Äitien loppuraskauden aikaiset negatiiviset odotukset omasta kyvystään pitää huolta vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan 3–8 kuukauden iässä heijastuivat lapsen heikompaan psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä. Lapsen käytös tällöin viestii epäluottamusta siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, ja siihen että hän voi missä tilanteessa tahansa turvautua vanhempaan. Seurantatutkimus vahvistaa jo aiemmin havaitun yhteyden äidin ja lapsen välisen vahvan kiintymyss

THL:n suositus: kunnat voivat laajentaa neljänsiä koronarokotuksia tiettyihin väestöryhmiin jo heinäkuussa18.7.2022 09:18:06 EEST | Tiedote

THL on antanut uuden neljänsien koronarokotusten laajentamista koskevan suosituksen, joka poikkeaa aiemmasta ennakkotiedosta. THL suosittelee, että kunnat alkaisivat tarjota neljänsiä rokoteannoksia tietyille väestöryhmille jo heinäkuussa tai viimeistään 1.8. alkaen. Alun perin THL suositteli ennakolta, että neljänsiä rokotuksia laajennettaisiin niin, että 15.8. alkaen niitä tarjottaisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä 12–59-vuotiaille riskiryhmille. Uusi suositus on, että kunnat voivat heinäkuusta alkaen, alueellisen epidemiatilanteen mukaan, tarjota neljänsiä rokoteannoksia portaittain alkaen henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille eli seuraavassa järjestyksessä: 70–79-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin. Kun rokotuksia kohdennetaan niille, joilla on

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme