Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 17.12. 2019

Ryhmäpuhe 17.12.2019 
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Kansanedustaja Erkki Tuomioja

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Herra Puhemies!

Sotatoimet terrorijärjestö ISIS:iä ja sen kalifaattia vastaan ovat päättyneet menestyksellisesti. Suurin ansio tästä lankeaa Irakin ja Syyrian kurdeille. Heidän toimintaansa kansainvälinen yhteisö, myös Suomi kurdien kouluttajana, on tukenut.

Avointen sotatoimien päättyminen ei ole tilannetta vielä ratkaissut. Syyriaan on Al-Holin vankileirille päätynyt melkein 70 000 ISIS:n riveissä toiminutta ihmistä, heistä 90 % naisia ja lapsia.

Kansainvälisen yhteisön on osallistuttava tilanteen selvittämiseen. Tärkeintä on kaikkien sotarikoksiin syyllistyneiden ISIS-kannattajien saattaminen oikeudelliseen vastuuseen teoistaan sekä leirillä olevien lasten ja muiden syyttömien saattaminen turvaan heidän terveyttään ja elämäänsä uhkaavista olosuhteista.

Ett sätt skulle vara, att alla länder i världen skulle ta emot sina medborgare i lägret och se till, att deras brott skulle undersökas och de sättas inför rätt. Ett gemensamt förfarande skulle betydligt lätta insamling av bevismaterial och rättsprocessens genomförande.

Jos kaikki maailman maat ottaisivat vastaan leirillä olevat kansalaisensa ja hoitaisivat heidän rikostutkintansa ja oikeuteen saattamisensa, se helpottaisi huomattavasti todistusaineiston kokoamista ja oikeudenkäyntien toimeenpanoa.

Olisi toki hyvä, että oikeudenkäynnit toteutettaisiin siellä missä rikokset ovat tapahtuneet. On kuitenkin vaikea uskoa, että ilman kansainvälisen yhteisön tunnustamista toimiva kurdihallinto tai vakavista rikkomuksista epäilty Syyrian hallituskaan olisivat tällaiseen oikeusvaltion kriteerit täyttävään prosessiin kykeneviä.

Yhteisen kansainvälisen tai edes pohjoismaisen toimintalinjan puuttuessa ovat kaikki maat joutuneet tekemään omia ratkaisujaan. Suomikin, jonka kansalaisia on leirillä nelisenkymmentä joista suurin osa lapsia, joutuu näin tekemään. Tätä on valmisteltu jo edellisten hallitusten aikana eikä ratkaisuja voi enää viivyttää. Leiriltä on jo karannut kymmeniä todellisen turvallisuusuhan muodostavia ISIS-taistelijoita.

Tällaisten asioiden valmistelu ei voi tapahtua julkisuudessa. Kyse on virkavastuulla tapahtuvasta päätöksenteosta, josta tietojen vuodattaminen on vakava operaatioiden onnistumista ja niissä mukana olevien ihmisten turvallisuutta vaarantava rikkomus.

Samalla on selvää, että erillisillä viranomaispäätöksillä toteutuva toimintalinja on asia, josta koko hallituksen on tehtävä päätös ja kannettava siitä seuraava poliittinen vastuu. Jos tästä on ollut epäselvyyttä, niin Marinin hallitus on nyt välikysymysvastauksessaan sen tehnyt.

Vähempää, mutta emme myöskään enempää, voi eduskunnassa hallitukselta edellyttää. Eduskunta ei ole paikka jossa yksittäisten ihmisten turvallisuutta ja elämää koskevia asioita voidaan ratkoa, yhtä vähän kuin sosiaalisessa mediassa.

Kaikkiin kysymyksiin ei vielä vastauksia ole, tai niitä ei voi antaa. Varmasti tulee osoittautumaan, että hallintojen käytäntöihin, tiedonkulkuun ja vastuusuhteisiin täytyy tehdä parannuksia, niin ulkoministeriössä kuin muuallakin.

Oikeuskanslerin ja laillisuusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että ratkaisut tehdään lakisääteisessä järjestyksessä ja ovat lakien ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisia.

Eduskunnan poliittinen valvonta arvioi ovatko hallituksen toimet ja linjaukset sellaisia, että voimme antaa hallitukselle luottamuksen. Tähän sosialidemokraattinen ryhmä on valmis. Se kattaa myös tähänastisen valmistelun ja monien vaihtoehtoisten toimintalinjausten selvittämisen, sillä sen tekemättä jättäminen olisi ollut täysin vastuutonta.

Herra Puhemies!

Välikysymys kuuluu parlamentaariseen demokratiaan eikä sen käyttöä tule moittia. Sen sijaan kaikki muu mitä tämän salin ulkopuolella on tässä asiassa puhuttu, on suhteettomuudessaan ja epäinhimillisyydessään surullista seurattavaa.

Suomalaisten turvallisuus on tietenkin aina keskeinen asia. Suomi joka on selviytynyt kansallisista hätätiloista ja jonka valmius vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin on korkealla tasolla, selviytyy tästäkin haasteesta.

Turvallisuuttamme vaarantaa vakavammin se kiihkeä solvaaminen, syyttely, uhkaaminen, valheiden levittäminen ja pelkojen lietsonta joka somessa ja muussa mediassa on valloillaan. Salissammekin on edustajia, jotka ovat tähän osallistuneet, ja vielä enemmän heitä jotka sitä rohkaisevat ja pyrkivät käyttämään eripuraisuuden ja epäluulon kylvämiseen ja omien poliittisten tarkoitusperiensä edistämiseen.

Poliittinen kielenkäyttö on ollut edellisen kerran yhtä väkivaltaista ja epäluuloja ja vastakkaisuuksia lietsovaa viimeksi yli sata vuotta sitten sisällissodan alla ja lapuanliikkeen uhatessa kansanvaltaamme 90 vuotta sitten. Tällaisia aikoja emme halua enää nähdä ja kokea.

Saamme ja voimme olla erimielisiä hallituksen toimintalinjasta tässäkin asiassa. Vetoan kuitenkin kaikkiin, että pysymme asiallisessa ja sivistyneessä kielenkäytössä emmekä käytä tai vaikenemalla hyväksy vihapuhetta, uhkailua ja valeuutisia miltään taholta.