Sosialidemokraattinen ajatuspaja: Yksinasuvien asemaa edistettävä puolueiden yhteistyöllä
Yksinasuminen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan Suomessa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tästä huolimatta yksinasuvat ovat näkymätön ryhmä politiikassa. Siinä missä perheiden, opiskelijoiden tai eläkeläisten asemaa edistetään kohdennetuilla toimilla ja etuuksilla, yksinasuvat usein ohitetaan päätöksenteossa. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen ja säätiössä hankevastaavana toiminut Maija Mattila haluavat raportillaan herättää päättäjät ottamaan kantaa yksinasuvien tilanteeseen.
”Yksinasuvat esiin! Miten huomioida yksinasuvat politiikassa” -raportin keskeinen huomio on, että yksinasuvat ovat moninainen ryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Yksinasuminen itsessään ei ole merkki huono-osaisuudesta, mutta tilastojen valossa yksinasumiseen liittyy useita sosioekonomisia riskitekijöitä.
”Vaikka moni yksinasuva pärjää hyvin, yksinasuvat ovat keskimäärin muita pienituloisempia ja köyhempiä. Esimerkiksi perustoimeentulotuen saajakotitalouksista 75 prosenttia on yhden hengen kotitalouksia”, Maija Mattila toteaa. Yhden hengen kotitaloudessa työttömyys tai lomautus iskee lujemmin kuin kotitaloudessa, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista. Myös asumiseen ja elämiseen kuluu yksin asuvalta ihmiseltä suhteessa enemmän rahaa, etenkin korkeiden elinkustannusten kaupungeissa.
Yksinasuminen vaikuttaa myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Yksinasuvilla työikäisillä miehillä on kolme kertaa enemmän kuolleisuutta ja vakavaa masennusta parisuhteessa eläviin verrattuna. Saman ikäryhmän yksinasuvilla naisilla kuolleisuus- ja masennusluvut ovat kaksinkertaiset.
Koronapandemia on ollut erityisen hankalaa aikaa yksinasuville. Kokoontumisrajoitukset ovat heikentäneet mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen, ja se on osunut kaikista kovimmin yksinasuviin. Pandemian aikana yksinasuvien työhyvinvointi on laskenut enemmän kuin muiden.
Hyvinvointivaltiokaan ei kaikilta osin huomioi yksinasuvien tarpeita. Työasuntovähennyksen ja kotitalousvähennyksen ehdot ovat suotuisammat parisuhteessa eläville kuin yksinasuville. Yksinasuville jää muita ryhmiä suurempi vaje sosiaaliturvan ja elinkulujen välille.
Raportti suosittelee asuntopoliittisia toimia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä yksinasuvien tarpeisiin sekä parlamentaarista komiteaa yksinasuvien aseman kohentamiseksi. ”Yksinasuminen ei ole aiheena vahvasti politisoitunut, joten puolueiden parlamentaariselle yhteistyölle olisi hyvät edellytykset”, Mikko Lievonen perustelee.
Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy Kalevi Sorsa -säätiön nettisivulta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko LievonenToiminnanjohtaja
Puh:050 380 1432mikko.lievonen@sorsafoundation.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, think tank.
Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Luontokato kiihtyy – suojelu kaipaa sitovaa lainsäädäntöä ja moninkertaisen rahoituksen15.10.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen luonnonsuojelun tilaa. Sen mukaan nykytoimet ovat riittämättömiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa suositellaan muun muassa sitovaa luontohaittojen kompensointia sekä kiinteistö- ja kulutusverotuksen uudistamista ympäristön huomioivaksi. Lisäksi suojelurahoitusta tulisi kasvattaa kohti tavoitteiden vaatimaa tasoa. Seuraavan hallituskauden aikana rahoitus voitaisiin kolminkertaistaa.
ENNAKKOTIETO: Uusi raportti esittelee Suomen ympäristötoimien nykytilaa ja suosituksia tulevalle hallitukselle9.10.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Keskiviikkona 15.10. julkaistava raportti tarkastelee Suomen luonnonsuojelun nykytilaa. Raportti sisältää lisäksi katsauksen luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin sekä keinoihin, joilla niihin voidaan päästä. Siinä annetaan konkreettisia suosituksia muun muassa suojelurahoituksen kasvattamiseksi sekä verotusta ja luontohaittojen korvaamista koskevista muutoksista.
Analyysi: Muuttoliike voi kasvattaa Suomen väestöä jopa yli miljoonalla vuoteen 2050 mennessä23.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaihtelun vaikutusta Suomen väestöön. Analyysin laskelmat osoittavat, että maahanmuuton määrä ratkaisee lähivuosikymmenten väestökehityksen suunnan. Vuosittainen muuttovoitto asettuu todennäköisesti 20 000 – 65 000 henkilön välille, jolloin Suomen väkiluku voi kasvaa enimmillään seitsemään miljoonaan vuonna 2050.
Antti Ronkainen aloittaa Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Ronkainen on aloittanut Kalevi Sorsa -säätiön uutena oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntijana. Hän vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta tutkimuksesta ja osallistuu siihen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme