Sosialidemokraattinen ajatuspaja: Yksinasuvien asemaa edistettävä puolueiden yhteistyöllä
Yksinasuminen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan Suomessa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tästä huolimatta yksinasuvat ovat näkymätön ryhmä politiikassa. Siinä missä perheiden, opiskelijoiden tai eläkeläisten asemaa edistetään kohdennetuilla toimilla ja etuuksilla, yksinasuvat usein ohitetaan päätöksenteossa. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen ja säätiössä hankevastaavana toiminut Maija Mattila haluavat raportillaan herättää päättäjät ottamaan kantaa yksinasuvien tilanteeseen.
”Yksinasuvat esiin! Miten huomioida yksinasuvat politiikassa” -raportin keskeinen huomio on, että yksinasuvat ovat moninainen ryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Yksinasuminen itsessään ei ole merkki huono-osaisuudesta, mutta tilastojen valossa yksinasumiseen liittyy useita sosioekonomisia riskitekijöitä.
”Vaikka moni yksinasuva pärjää hyvin, yksinasuvat ovat keskimäärin muita pienituloisempia ja köyhempiä. Esimerkiksi perustoimeentulotuen saajakotitalouksista 75 prosenttia on yhden hengen kotitalouksia”, Maija Mattila toteaa. Yhden hengen kotitaloudessa työttömyys tai lomautus iskee lujemmin kuin kotitaloudessa, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista. Myös asumiseen ja elämiseen kuluu yksin asuvalta ihmiseltä suhteessa enemmän rahaa, etenkin korkeiden elinkustannusten kaupungeissa.
Yksinasuminen vaikuttaa myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Yksinasuvilla työikäisillä miehillä on kolme kertaa enemmän kuolleisuutta ja vakavaa masennusta parisuhteessa eläviin verrattuna. Saman ikäryhmän yksinasuvilla naisilla kuolleisuus- ja masennusluvut ovat kaksinkertaiset.
Koronapandemia on ollut erityisen hankalaa aikaa yksinasuville. Kokoontumisrajoitukset ovat heikentäneet mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen, ja se on osunut kaikista kovimmin yksinasuviin. Pandemian aikana yksinasuvien työhyvinvointi on laskenut enemmän kuin muiden.
Hyvinvointivaltiokaan ei kaikilta osin huomioi yksinasuvien tarpeita. Työasuntovähennyksen ja kotitalousvähennyksen ehdot ovat suotuisammat parisuhteessa eläville kuin yksinasuville. Yksinasuville jää muita ryhmiä suurempi vaje sosiaaliturvan ja elinkulujen välille.
Raportti suosittelee asuntopoliittisia toimia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä yksinasuvien tarpeisiin sekä parlamentaarista komiteaa yksinasuvien aseman kohentamiseksi. ”Yksinasuminen ei ole aiheena vahvasti politisoitunut, joten puolueiden parlamentaariselle yhteistyölle olisi hyvät edellytykset”, Mikko Lievonen perustelee.
Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy Kalevi Sorsa -säätiön nettisivulta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko LievonenToiminnanjohtaja
Puh:050 380 1432mikko.lievonen@sorsafoundation.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, think tank.
Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia1.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.
Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.
Kalevi Sorsa -palkinto kääntäjä Lotta Toivaselle24.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.
Raportti: Liikenteen kestävä siirtymä voidaan toteuttaa lisäämättä alueellista ja taloudellista eriarvoisuutta21.11.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uusi raportti tarkastelee sitä, miten fossiilittomaan liikenteeseen voidaan siirtyä siten, että samalla vähennetään eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Se onnistuu tunnistamalla ympäristötoimien vaikutukset eri ryhmille sekä tasaamalla muutoksen aiheuttamia hyötyjä ja haittoja. Raportin on kirjoittanut säätiön eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.
Julkaisutilaisuus: Miten kestävään liikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti?15.11.2023 10:30:00 EET | Kutsu
Tilaisuudessa julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön raportti Vähemmän, reilummin, tehokkaammin. Miten fossiilittomaan tieliikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti? Raportissa selvitetään, miten fossiilittomaan liikenteeseen siirtymistä voidaan edistää siten, etteivät toimet lisää eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Julkaisun on kirjoittanut eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme