Sosialidemokraattinen ajatuspaja: Yksinasuvien asemaa edistettävä puolueiden yhteistyöllä

Jaa

Suomessa on 1,25 miljoonaa yhden hengen kotitaloutta, mutta yksinasuvien asemasta ei juuri puhuta politiikassa. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa pureudutaan yksinasumisen vaikutuksiin hyvinvoinnin, toimeentulon ja koronakriisin näkökulmista. Raportin kirjoittajat Mikko Lievonen ja Maija Mattila suosittelevat perustamaan yksinasumiseen keskittyvän parlamentaarisen komitean, jonka puitteissa kaikki eduskuntapuolueet osallistuisivat yksinasuvien aseman parantamiseen.

Mikko Lievonen, kuva: Anna Kuokkanen
Mikko Lievonen, kuva: Anna Kuokkanen

Yksinasuminen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan Suomessa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tästä huolimatta yksinasuvat ovat näkymätön ryhmä politiikassa. Siinä missä perheiden, opiskelijoiden tai eläkeläisten asemaa edistetään kohdennetuilla toimilla ja etuuksilla, yksinasuvat usein ohitetaan päätöksenteossa. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen ja säätiössä hankevastaavana toiminut Maija Mattila haluavat raportillaan herättää päättäjät ottamaan kantaa yksinasuvien tilanteeseen.

”Yksinasuvat esiin! Miten huomioida yksinasuvat politiikassa” -raportin keskeinen huomio on, että yksinasuvat ovat moninainen ryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Yksinasuminen itsessään ei ole merkki huono-osaisuudesta, mutta tilastojen valossa yksinasumiseen liittyy useita sosioekonomisia riskitekijöitä.

”Vaikka moni yksinasuva pärjää hyvin, yksinasuvat ovat keskimäärin muita pienituloisempia ja köyhempiä. Esimerkiksi perustoimeentulotuen saajakotitalouksista 75 prosenttia on yhden hengen kotitalouksia”, Maija Mattila toteaa. Yhden hengen kotitaloudessa työttömyys tai lomautus iskee lujemmin kuin kotitaloudessa, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista. Myös asumiseen ja elämiseen kuluu yksin asuvalta ihmiseltä suhteessa enemmän rahaa, etenkin korkeiden elinkustannusten kaupungeissa.

Yksinasuminen vaikuttaa myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Yksinasuvilla työikäisillä miehillä on kolme kertaa enemmän kuolleisuutta ja vakavaa masennusta parisuhteessa eläviin verrattuna. Saman ikäryhmän yksinasuvilla naisilla kuolleisuus- ja masennusluvut ovat kaksinkertaiset. 

Koronapandemia on ollut erityisen hankalaa aikaa yksinasuville. Kokoontumisrajoitukset ovat heikentäneet mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen, ja se on osunut kaikista kovimmin yksinasuviin. Pandemian aikana yksinasuvien työhyvinvointi on laskenut enemmän kuin muiden. 

Hyvinvointivaltiokaan ei kaikilta osin huomioi yksinasuvien tarpeita. Työasuntovähennyksen ja kotitalousvähennyksen ehdot ovat suotuisammat parisuhteessa eläville kuin yksinasuville. Yksinasuville jää muita ryhmiä suurempi vaje sosiaaliturvan ja elinkulujen välille.

Raportti suosittelee asuntopoliittisia toimia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä yksinasuvien tarpeisiin sekä parlamentaarista komiteaa yksinasuvien aseman kohentamiseksi. ”Yksinasuminen ei ole aiheena vahvasti politisoitunut, joten puolueiden parlamentaariselle yhteistyölle olisi hyvät edellytykset”, Mikko Lievonen perustelee.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy Kalevi Sorsa -säätiön nettisivulta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mikko Lievonen, kuva: Anna Kuokkanen
Mikko Lievonen, kuva: Anna Kuokkanen
Lataa
Maija Mattila, kuva: Milla Talassalo
Maija Mattila, kuva: Milla Talassalo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, think tank.

Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Raportti: Koronapandemian seuraava haaste on hyvinvointivelan purkaminen26.10.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronakriisi kasvattaa hyvinvoinnin vajeita eli sosiaalista velkaa, joka näkyy monin tavoin suomalaisten elämässä: heikentyneenä toimeentulona, hoitojonoina sairaaloissa, oppimisvajeina kouluissa ja lisääntyvänä psyykkisenä pahoinvointina. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo hahmottelee Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa kriisin aiheuttamia hyvinvoinnin vajeita laajaan tutkimusaineistoon pohjaten. Raportti nostaa esiin kysymyksen, joka määrittää pandemian jälkihoitoa tulevina vuosina: miten ja millä resursseilla valtio voi purkaa kriisin jättämää sosiaalista velkaa?

Julkaisu: Suomessa tulisi ottaa aktiivinen ote työajan lyhentämiseen7.7.2021 07:05:00 EEST | Tiedote

Koronakriisi on myllertänyt työelämää tavalla, josta tuskin nähdään suoraa paluuta entiseen. Etätyöt ovat lisääntyneet ja työaikakokeiluja tai suosituksia lyhyemmästä työajasta on aloitettu ainakin Ranskassa ja Espanjassa. Japanin hallitus on esittänyt lakipaketin, joka mahdollistaisi nelipäiväisen työviikon. Viimeisimpänä Islanti teki laajan kokeilun nelipäiväisestä työviikosta. Avaako koronakriisi mahdollisuuden työajan lyhentämiselle myös Suomessa?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme