Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe keskustelussa valtioneuvoston asetuksesta valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta

Lähetekeskustelu valtioneuvoston asetuksesta valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta (M 20/2020 vp) ja valtioneuvoston asetuksesta valmiuslain 87 §:ssä säädetyn toimivaltuuden käytön jatkamisesta.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020
Kansanedustaja Kristiina Salonen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Maaliskuussa ajauduimme tuntemattomille vesille, kun koronaviruspandemia levisi Suomeen. Olimme muun maailman tavoin uudenlaisen ja vakavan uhan edessä. Emme kuitenkaan suostuneet antautumaan koronavirukselle, vaan päätimme taistella sitä vastaan. Tämä päätös edellytti hallitukselta nopeaa reagointia. Eduskunta teki päätöksen valmiuslain osittaisesta käyttöönotosta, ja täysin poikkeuksellisista yhteiskunnan, yksilöiden ja yritysten rajoituksista.

Näitä päätöksiä seurasi suomalaisten sisuuntuminen. Suomalaiset toimivat kansana tässä kriisissä esimerkillisesti rajoituksia noudattaen. Siksi Suomessa tautitilanne on nyt yksi maailman parhaista. Olemme onnistuneet suojaamaan riskiryhmään kuuluvia ja pitämään huolta terveydenhuoltomme kantokyvystä. Sen vuoksi voimme alkaa avata yhteiskuntaa asteittain ja hallitusti. Kiitos siitä kuuluu siis jokaiselle suomalaiselle.

Arvoisa puhemies,

Yhteiskunnan avautuminen aloitetaan tasa-arvoisuutemme ja sivistyksemme kulmakivestä, kirjastosta. Sillä on myös symbolista arvoa. Se on merkki siitä, että olemme vahva sivistysyhteiskunta. Juuri sivistysyhteiskunnalla on hyvät edellytykset selviytyä myös edessä olevista haasteista. Meillä on nimittäin edessämme vielä pitkä tie. Matka on vasta alussa.

Koulut avaavat ovensa lapsille ja nuorille toukokuun puolivälissä, samoin ulkoharrastuspaikat. Työmatkaliikenne sisärajoilla avataan jälleen karanteeniohjeita noudattaen. Kesäkuun alussa museot, teatterit, urheilutilat, kirjastot, nuoriso- ja kerhotilat avaavat ovensa jälleen kansalaisille.

Vähitellen, hallitusti, rajoituksia puretaan.

Mutta entiseen emme vieläkään palaa. Elämme koronan uhan alla ja on tärkeää, että uudessa arjessamme noudatamme turvavälejä, huolehdimme hygieniasta ja noudatamme viranomaisten ohjeistuksia.

On viisautta myöntää, että kaikkea emme vielä tästä viruksesta tiedä. On mahdollista, että kesällä tauti ei leviä aivan samalla tavalla kuin talvikautena. Kuitenkin syksyn ja talven edetessä on erittäin todennäköistä, että pandemian toinen aalto tulee.

On siis kaikin tavoin varauduttava siihen, että joitakin rajoitustoimia joudutaan syksyn myötä uudelleen kiristämään.

Silloin meidän on oltava heti ensi hetkestä valmiina tartuntaketjujen tehokkaaseen jäljittämiseen ja niiden hallintaan.

Siksi rajoitustoimien hallinnan ja asteittaisen purkamisen ohella hallituksen suunnitelmassa keskeistä on: testaa, jäljitä, eristä, hoida -periaate.

Arvoisa puhemies,

Vaativa tehtävämme on nyt löytää tasapaino, jonka avulla pystymme suojelemaan kansalaisiamme vaaralliselta taudilta, kuitenkaan aiheuttamatta suomalaisille kohtuuttomasti muita vaikeuksia. Siksi on arvioitava tautikehityksen lisäksi myös muita näkökulmia.

Kuten kasvavaa terveysvelkaamme, kun kiireettömiä hoitoja on jouduttu perumaan. Hoidontarve on nyt kasautunut, ja se tuo mukaan myös terveysuhkia. Siksi onkin välttämätöntä, että ihmiset pääsevät ja hakeutuvat hoitoon myös näinä poikkeuksellisina aikoina. Kiireettömän hoidon joustot eivät saa vaarantaa kenenkään terveyttä.

Huoli ikäihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista on myös suuri. Ei ole helppoa säätää rajoitustoimia, joilla suojaamme hyvin ikääntyneitä koronavirukselta, kun kuitenkin tiedämme samalla, että rajoitukset voivat myös heikentää yli 70-vuotiaiden kokonaishyvinvointia.

Sen vuoksi yksi väärinkäsitys on syytä korjata. Se liittyy liikkumiseen. Ulkonaliikkumista ei ole ikäihmisiltä kielletty.  Päinvastoin, ulkoilu on jokaiselle tärkeää, sillä se virkistää niin kehoa kuin mieltä. Vaikka fyysisiä kontakteja on vältettävä, sosiaalista läheisyyttä tarvitsevat meistä kaikki. Myös yhteiskunnan iäkkäät. Yli 70-vuotiaiden ihmisten kohdalla meidän on seurattava rajoitusten vaikutuksia tarkasti. On etsittävä ja löydettävä ratkaisuja, jotta löydämme parhaan tasapainon.

Lopuksi,

Jokaisella kriisillä on alkunsa ja loppunsa. Matkaa on vielä paljon edessämme. Eteenpäin tarpoessamme tarvitsemme kaikki kärsivällisyyttä, joustoa ja sietokykyä.

Askel askeleelta pystymme kuitenkin palaamaan takaisin normaalimpaan arkeen. Sen aika ei ole vielä, mutta se tulee kyllä. Me selviämme tästäkin.