SDP EDUSKUNTA

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteossa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

Jaa

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Koronapandemia leimaa elämäämme ja politiikkaa tänään voimakkaasti, mutta nyt ei ole oikea aika sivuuttaa kauaskantoisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen periaatteet katsovat yli koronan, mutta samalla akuuttiin tilanteeseen vastaaminen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa.

Kestävästä kehityksestä on puhuttu pitkään, mutta Marinin hallitus vie asiaa nyt määrätietoisesti eteenpäin. Tästä on osoituksena myös tämä käsittelyssä oleva kestävän kehityksen selonteko. Kunnianhimoisena tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä yhteiskunta. Nykyinen hallitusohjelma on rakennettu tähän tavoitteeseen nojaten. Koronasta huolimatta paljon on saatu jo aikaan, mutta paljon tulevaisuuden kestävyyttä lisääviä päätöksiä on tälläkin hallituksella vielä edessä.

Suomi tarvitsee tällaista uskalluksen politiikkaohjelmaa, jolla kestävän kehityksen haasteet käännetään työllistävän edelläkävijyyden mahdollisuuksiksi ja kestäväksi elämäntavaksi.

Arvoisa puhemies,

Ympäristön tilan heikentyminen ja ilmastonmuutos ovat ajuri monille muillekin ongelmille ja uhka koko maapallon elinkelpoisuutta. Siksi hallituksen suuri tehtävä on viedä Suomi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Tässä työssä edelläkävijyys on Suomen etu.

Vihreä siirtymä ja kestäviin ratkaisuihin investoiminen on suuri mahdollisuus. Vihreä siirtymä tarkoittaa Suomelle kestävää kasvua, työtä ja arjen hyvinvointia sekä samalla se tukee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Rohkeus näissä asioissa antaa Suomelle kilpailuvaltin maailmanmarkkinoilla.

Suomessa poliittista konsensusta on historiallisesti rakennettu esimerkiksi komiteoiden avulla. Siksi toivon, että vihreän kehityksen ohjelmassa ja vihreässä siirtymässä otetaan käyttöön poliittista konsensusta rakentavia toimintamalleja. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä voi edellyttää myös politiikan innovaatioita.

Arvoisa puhemies,

Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae. Luottamus ihmisten kesken ja yhteiskunnan toimijoiden välillä on edellytys sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle.

Jatkossakin Suomi pärjää parhaiten panostamalla osaamistason nostoon kaikilla koulutusasteilla. Samalla oppimiseroja pitää kaventaa ja koulutuksellista tasa-arvoa on lisättävä. Jatkuvan oppimisen malli, varhaiskasvatuksesta aina täydennyskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön asti, on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta.

Yhdenkään nuoren kouluttautuminen ei saa jäädä kiinni rahasta. Siksi oppivelvollisuuden laajentaminen, jos mikä, tukee kestävää kehitystä. Se on merkittävä työllisyysteko ja tulevaisuusteko, mutta se on myös tasa-arvo teko.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että saamme kaiken potentiaalin käyttöömme, niin että kuka tahansa lähtökohdistaan riippumatta voi opiskella miten pitkälle tahansa. Siksi myös korkeakouluopintojen pitää olla kaikille mahdollista.

Arvoisa puhemies,

Kaikki on pidettävä muutoksien ja haasteiden keskellä mukana. Siksi kestävän kehityksen tavoitteet sekä pitkäjänteinen, ylisukupolvinen ja ylivaalikautinen ajattelu ja toiminta ovat koronaviruspandemiasta huolimatta tärkeä lähtökohta, sillä ne muodostavat kestävän tulevaisuuden perustan.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tulevaisuuden talous- ja terveyspolitiikkaa ja siksi tavoitteena on oltava huono-osaisuuden vähentäminen. Myös tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus kaikille taloudellisesta tilanteesta huolimatta on inhmillisesti mutta myös kansantaloudellisesti tärkeää.

Sote- uudistuksen lisäksi tarvitaan myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka keskiössä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Työn merkitys toimeentulon lähteenä ja hyvinvoinnit takaajana on jatkossakin keskeinen. Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen, ja siksi vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen on panostettava yhä enemmän. Myös työhyvinvointia ylläpitäviin toimiin on tartuttava voimallisemmin, sillä liian monet jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle liian varhain.

Esteettömyys, saavutettavuus ja vammaisten yhdenvertaisuus eivät edelleenkään toteudu ja siksi tarvitaan systemaattista työtä näiden edistämiseksi

Arvoisa puhemies,

Ilman politiikkajohdonmukaisuutta nämä hyvät tavoitteet eivät toteudu. Kestävä kehitys on otettava huomioon kaikilla politiikan alueilla. Esimerkiksi lakiesitysten vaikutusten arvioinnissa asiaa ei vielä riittävästi huomioida.

Politiikkajohdonmukaisuutta voidaan edistää myös ilmiöpohjaisella budjetoinnilla. Tämän lisäksi tarvitsemme BKT-mittaria täydentäviä hyvinvointitalouden mittareita, joilla pystymme paremmin erottamaan sen, mikä osa talouskasvusta lisää hyvinvointia, ja mikä osa kasvusta mahdollisesti jopa lisää pahoinvointia.

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuus ei vyöry päällemme - me teemme sen yhdessä. Tämän päivän päätöksillä vaikutamme siihen, millaisessa maailmassa seuraavat sukupolvet elävät. Emme voi paeta tätä vastuuta tai siirtää sitä muille. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa, että kaiken kehityksen ajurina on oltava sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siitä rakentuu hyväksyttävyys ja luottamus, joiden turvin Suomea ja maailmaa parannetaan kestävästi.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Katja Taimela: Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa työmarkkinoille17.9.2021 14:22:20 EEST | Tiedote

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela iloitsee perhevapaauudistuksen etenemisestä eduskuntaan ja korostaa uudistuksen merkitystä palkkatasa-arvon tavoittelussa. - Perhevapaauudistuksen ytimessä on perheiden tukeminen tavalla, joka joustaa perheiden tarpeiden mukaan. Perhevapaiden määrää lisätään ja niiden käyttämistä joustavoitetaan - jatkossa vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Uudistuksessa on myös hyvin huomioitu perheiden monimuotoisuus. Perhevapaauudistuksen myötä edetään myös iso askel työmarkkinoiden tasa-arvossa. Nyt viestinä on, että vanhempainvapaita voidaan käyttää tasaisemmin isän ja äidin välillä. - Perhevapaauudistuksen myötä isiä kannustetaan käyttämään vanhempainvapaita ja olemaan kotona lapsen kanssa. Samalla naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Sukupuolten palkkaerot tulevat tätä kautta kaventumaan. - Muutos normeissa tapahtuu tämän esityksen kautta, ja sen myötä jatkossa hiljalleen muutt

Ryhmäpuheenvuoro: Puolustusselonteon lähetekeskustelu torstaina 16.9., Mika Kari16.9.2021 17:26:22 EEST | Tiedote

Tämä on vuorossaan toinen kerta, kun eduskunnalle annetaan erillinen puolustusselonteko. Edellinen ja samalla ensimmäinen yksinomaan puolustuksen asioihin syventyvä selonteko on vuodelta 2017. Puolustusselonteko valmistui ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen, mikä on johdonmukainen ja toimiva järjestys. UTP-selonteko luo raamit puolustuspolitiikan linjauksille. Vaikka puolustuspolitiikka kytkeytyy tiiviisti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, on erillinen selonteko tarpeellinen myös tulevaisuudessa.

SDP:n Eloranta: Kliinisen tutkimuksen edellytyksiä on vahvistettava16.9.2021 13:43:30 EEST | Tiedote

SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta avasi tänään Cancer IO –tilaisuuden kliinisistä syöpätutkimuksista Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Puheessaan Eloranta korosti kliinisen lääketutkimuksen merkitystä tärkeänä osana potilashoitoa, terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen lisäämisessä, mutta myös yhteiskunnan taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto, joka rakentuu Suomeen yliopistosairaaloiden varaan, jotta kliinisen tutkimuksen edellytykset vahvistuvat. Lisäksi Eloranta peräänkuulutti tarvetta asettaa hyvinvointialuelle lakisääteinen velvoite tehdä tutkimusta. -Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu yliopistosairaaloiden kliinisen tutkimuksen koordinaatioverkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi myös kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia,

SDP:n Salonen: Suomen varmistettava johtajuus arktisessa merenkulussa15.9.2021 15:07:05 EEST | Tiedote

Eduskunta on keskiviikkona 15.9. käsitellyt uudistettua Arktisen politiikan strategiaa. Strategia määrittelee Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) nostaa strategiasta esiin meriliikenteeseen liittyvät kysymykset. Meriliikenne on kasvanut ja kasvaa edelleen Pohjoisella jäämerellä, kun jääolosuhteet muuttuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. - Uudet avautuvat merireitit herättävät taloudellista kiinnostusta ja kilpailua, sekä kysyntää uusista teknologioista. Suomella on tähän kilpailuetua, sillä se on jo nyt arktisen meriteknologian kärkimaa: meriklusteristamme löytyy osaamista niin arktisiin olosuhteisiin suunnitelluista laivoista ja rakenteista, kuin vähäpäästöisistä tai päästöttömistä energiamuodoista, Salonen kertoo. Jotta arktisen strategian tavoitteet merenkulun osalta saavutetaan, Suomen on Salosen mukaan aktiivisesti vaikutettava merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn kehittämiseen. Strategiassa linjatun mukaisesti jäänmurtajakalu

SDP:n Paula Werning: Jupinoista huolimatta lääkärihelikopterien sijoitus Uttiin etenee suunnitellusti14.9.2021 15:06:03 EEST | Tiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) korostaa, että lääkärihelikopterien tukikohdan sijoittaminen Uttiin tukee ja parantaa ensihoitopalveluiden kattavuutta. Tosiasia on yksinkertaisesti se, että aiemmin tehdyt päätökset sijoituspaikasta perustuvat perusteellisiin selvityksiin ja palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. HUSin selvityksen mukaan saatavuusalueitten vertailussa toisiinsa Utin 100 kilometrin alueella voidaan tavoittaa päälle 600 000 asukasta ja 150 kilometrin säteellä jopa lähes 2 200 000 asukasta. Lappeenrannan kattavuusalueet ovat vastaavasti vajaat 400 000 ja vajaat 700 000. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan Kouvolan Uttiin sijoittuva tukikohta voi lisäksi tarvittaessa hoitaa myös Helsinki-Vantaan tukikohdan tehtäviä. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, jos samaan aikaan tulee useita hälytyksiä. -Tarkastelen tätä asiaa nimenomaan ensihoitopalvelujen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, en Kymenlaakson tai Etelä-Karjalan kisailun näkökulmas

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme