SDP EDUSKUNTA

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteosta Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi

Jaa
Kansanedustaja Johannes Koskisen käyttämä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Arvoisa puhemies

Kukaan tässä salissa ei varmasti ole epätietoinen siitä miten syvään kriisiin Covid-19 pandemia on Suomen ja koko maailman talouden ajanut. Toisen vuosineljänneksen lukemat olivat kautta maailman äärimmäisen synkät – esimerkiksi euroalueen talous supistui toisella neljänneksellä lähes 12% prosenttia edellisen verrattuna. 

Kolmannen neljänneksen kehitys oli onneksi parempaa. Kriisi on silti kaikkea muuta kuin ohi.  Taudin toinen aalto uhkaa jälleen koko Euroopassa sekä terveyttä että taloudellista kehitystä.

Kaikkien, jotka pidempään ovat yhteiskuntaa seuranneet, pitäisi myös muistaa mitä nyt ei pidä tehdä – toistaa finanssikriisin jälkeisiä virheitä. Silloin Euroopan laajuisesti liian varhain ajoitettu sopeuttaminen syvensi lamaa ja söi kasvun edellytyksiä. Ei olisi mitään mieltä antaa normaalioloissa elinkelpoisten yritysten ajautua irtisanomisiin tai konkurssiin. Sellaisia ”säästöjä” maksettaisiin takaisin vuosikymmeniä, kovien inhimillisten ja taloudellisten korkojen kera.

Harvoin on taloustieteilijöiden kesken valinnut yhtä suurta yksimielisyyttä juuri mistään kysymyksestä kuin siitä että Suomi, Eurooppa ja koko maailma tarvitsevat nyt elvyttävää talouspolitiikkaa.

Tänään käsittelyssä oleva Suomen kestävän talouden selonteko on juuri tätä elvytystä. Oppositio tulee varmasti nostamaan moneen kertaan esille sen, että Suomi on EU:n elpymispaketin nettomaksaja ja kyseenalaistamaan kannattaako Suomen olla paketissa mukana.

Tämä näkökulma on yhtä lyhyt kuin se on kapea. Lyhyt, koska tuijottamalla vain saantia ja maksuja ei oteta huomioon pidemmän aikavälin kehitystä. Paketin on arvioitu kohentavan EU:n BKT:ta jopa 2%. Kasvulla on aina kerrannaisvaikutuksensa, ja pienen avoimen kansantalouden on turha haaveilla nopeasta kasvusta, jossa sen kauppakumppanit eivät ole mukana. Muiden kasvu ja nousu taantumasta luovat Suomen viennille markkinoita. Yhteismarkkinoilla vauraustumme vain yhteisellä kasvulla.  Elvytys ja uudet investoinnit ovat vaikuttavampia, jos ne toteutetaan yhtäaikaisesti ja samansuuntaisesti.

Arvoisa puhemies,

Opposition näkymä on myös kapea. Laajemmin katseltuna vakaa Eurooppa ja sen sisällä yhdessä tehdyt panostukset vihreään siirtymään, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä digitalisaatioon ovat vaikuttavampia kuin hajanaiset kansalliset panostukset. Näin toteutettu elvytys ei ainoastaan tue nykyistä työllisyyttä vaan luo pohjaa kestävälle kasvulle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle pitkälle tulevaisuuteen.

Uudistuvassa taloudessa Suomella on erityisen suuria mahdollisuuksia hyödyntää kansallista korkeaa koulutus- ja osaamistasoamme. Meillä on innovatiivisia yrityksiä, jotka voivat kotimarkkinoita ja Euroopan laajuisia sisämarkkinoita hyödyntäen kasvaa johtaviksi toimijoiksi omalla sektorillaan. Suomen kansallisten toimenpiteiden yhdistäminen Euroopan laajuiseen kasvustrategiaan on tässä avainasemassa.

Elvytykselle nuiva katsantokanta on kapea ja lyhyt myös suhteessa Euroopan yhteisen elpymisvälineen hintalappuun. Nollakorkojen maailmassa nopeasti tehdyt työllisyyttä tukevat panostukset maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti lainojen kymmenien vuosien pituisena maksuaika.

Unionissa keskustellaan myös uusista omien varojen lähteistä, joilla kannattavat investoinnit voidaan joustavammin rahoittaa. Keskusteluissa ovat olleet mm. Euroopan yhteiset hiilitullit, päästökaupan kehittäminen ja digitaaliverotus.  Hiilitullit ja digitaaliverotus ovat järkeviä, kannatettavia toimenpiteitä, joilla tasataan kilpailun ehtoja kansainvälisesti. Hiilivuodon hillitseminen ja kansainvälisten digitaalisten jättien voittojen reilumpi verotus ovat sinänsä perusteltuja ja oikeudenmukaisia hankkeita, jotka hillitsevät verovälttelyä ja ilmastonmuutosta samalla kun ne tuottavat merkittäviä verotuloja.

Kun kannattavien investointitien takaisinmaksu voidaan jatkossa osittain hoitaa yhteisillä tulolähteillä, muuttuu laskelma Suomen osalta entistäkin edullisemmaksi.

Arvoisa puhemies,

Silti kuulee jonkin verran puheenvuoroja, joissa nyt välttämätöntä velkaantumista kauhistellaan. Mikä tilanne Suomessa velan suhteen sitten on?

Velkasuhteemme, eli julkisyhteisöjen velan koko suhteessa bruttokansantuotteeseen, on noin 70%:n tasolla. Tämä on euroalueella keskitasoa. Pidemmällä aikavälillä on viisasta pyrkiä matalampaan tasoon, mutta mitään syytä välittömään huoleen ei ole. Entä sitten velkaantumistahti? Myös vuoden 2020 budjettialijäämä on sekin alle euroalueen keskitason. Lisäksi olemme saaneet alijäämälle hyvää vastinetta. Taloutemme on selvinnyt koronakriisistä parhaiden joukossa, ja se pienentää kestävyysvajetta myös pidemmällä aikavälillä.

Meillä on siis varaa elvyttää, ja talousviisaat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että se on myös viisasta. Pienen avoimen talouden näkökulmasta eurooppalaisten kumppaniemme kanssa yhdessä toimiminen, on välttämätöntä. Suomi on liian pieni vetämän Euroopan kasvua, mutta fiksulla kansallisella politiikalla voimme hyödyntää täysimääräisesti yhteiset ja kansalliset panostukset. Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää, että elpymisrahaston käyttö ja kansalliset elvytyspanokset tukevat toisiaan.

Arvoisa puhemies

On tietysti totta, ettei velkaantuminen voi jatkua nykyistä tahtia loputtomiin. Pidemmällä aikavälillä on viisasta varautua tuleviin kriiseihin matalammalla velkatasolla. Paras tapa hallita velkaantumista, vastata ilmastomuutoksen ja digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ovat kokonaisvaltaisesti yhteensovitetut kansalliset ja EU:n laajuiset elvyttävät investoinnit kestävään kasvuun. Juuri sitä tänään keskustelussa oleva Kestävän kasvun ohjelma on. Siksi SDP:n eduskuntaryhmä antaa Suomen kestävän kasvun ohjelmalle varauksettoman tukensa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Hallituksen avovankien kuntouttavaan työtoimintaan kohdistuvat säästöt uhkaavat heikentää Suomen kansallispuistoja28.3.2024 12:00:37 EET | Tiedote

Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuodet kasvussa. Leikkaukset avolaitosrahaan heikentäisivät Luontopalvelujen edellytyksiä ylläpitää ja kehittää suomalaisten virkistysmahdollisuuksia luonnossa. Samalla heikentyvät avovankien mahdollisuudet saada työkokemusta. Joukko SDP:n kansanedustajia on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

SDP:n Eskelinen ihmettelee ministeri Ranteen käsitystä avoimuudesta Länsiradan suhteen27.3.2024 13:43:53 EET | Tiedote

Ministeri Lulu Ranteen (ps) vastaus kansanedustajien jättämään kirjalliseen kysymykseen Länsiradan rakentamisesta ihmetyttää. Ministeri toteaa että hankkeen muutoksista suunnitteluratkaisuihin ja rahoitukseen keskustellaan asianomaisten kesken ja kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä asiasta eduskunnan kyselytunnilla. Ministeri lisää, että osakassopimuksessa hankeyhtiöltä edellytetään avointa viestintää.

SDP:n Lauri Lyly: Todellisuus ja laskennalliset toiveet ristiriidassa26.3.2024 14:49:00 EET | Tiedote

Hallituksen tavoite yli 100 000 lisätyöllisestä meni viime kuussa ennätyksellisille pakkaslukemille. Orpon hallitus sai ennätysmäisen korkean työllisyysasteen perinnökseen. Koko ajan mennään vain huonompaan suuntaan. Työnhakijoita oli helmikuussa noin 290 000 ja avoimia työpaikkoja oli noin 66 000. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi yli 31 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Kokonaisuudessaan lomautettuna on n. 46 000 työllistä. - Viimeksi lauantaina pääministeri Orpo hehkutti valtiovarainministeriön arviota, jonka mukaan hallituksen jo tekemät uudistukset tuovat Suomeen 74 000 työpaikkaa. Todellisuus ei nyt vastaa näitä laskennallisia toiveita, kertoo kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly. - Suunta työpaikoista on aivan eri kuin hallitus puheissaan toiveikkaasti todennut. Nyt pitäisi ensin neuvotellen rauhoittaa työmarkkinat ja hakea sopua niissä pöydissä. Olisi hyvä tietää, minkä hinnan Suomi joutuu maksamaan hallituksen jääräpäisyydestä. T

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye