SOSTE haastaa hallituksen hyvinvointitalkoisiin: hallituskauden aikana on alennettava sairastamisen hintaa sekä edistettävä kansanterveyttä verottamalla herkkuja

Edistetään kansanterveyttä verouudistuksella

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetyn virvoitusjuomaveron korottamisen sijaan pitäisi ottaa käyttöön laaja-alaisempi kansanterveyttä edistävä vero. Tällaista terveysperustaista verouudistusta suosittelee myös Maailman terveysjärjestö (WHO).

“Lisätyn sokerin, suolan ja tyydyttyneen rasvan verottaminen on toimiva tapa edistää kansanterveyttä. Laaja-alainen “herkkuvero” muuttaisi parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuottajien käyttäytymistä ja tekisi saatavilla olevista elintarvikkeista terveellisimpiä”, maalailee SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.

Kansanterveyttä edistävällä verolla voitaisiin kerätä veron tasosta sekä verokannan laajuudesta riippuen aluksi noin 500-1000 miljoonan euron lisätulot vuositasolla. Vaikuttavan verotason määrittäminen edellyttää sellaisen hintatason löytämistä, johon kuluttajat alkavat reagoida kulutustaan muuttamalla.

Sairastamisen hintaa on alennettava terveydenhuollon asiakasmaksuja kohtuullistamalla

Suomessa terveyspalveluiden käyttö jakautuu epätasaisesti tulojen mukaan, ja hoidon sekä hoivan hinta on lähtökohtaisesti kansalaiselle korkea. Myös OECD on raportissaan todennut, että Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja. Kohtuulliset asiakasmaksut ovat keskeinen keino torjua eriarvoisuutta. Sote-uudistuksen kariutumisen myötä rauennut asiakasmaksulain kokonaisuudistus on saatettava pikaisesti loppuun ja samalla käynnistettävä jatkotyö maksukattojen yhdistämiseksi.

“Palvelu-, matka- ja lääkemaksujen maksukattojen pitäisi suojata ihmisiä kohtuuttomilta kustannuksilta, mutta maksukattojen taso on tällä hetkellä Suomessa aivan liian korkea. Maksukatot pitää yhdistää palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa, ja taso puolittaa 785 euroon vuodessa. Se vastaisi takuueläkkeen tasoa”, huomauttaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.

Nopea ja suoraviivainen tapa sairastamisen hinnan kohtuullistamiseksi on terveyskeskusmaksujen poistaminen. Terveyskeskusmaksujen poistamisen nettovaikutus julkiselle taloudelle on vuositasolla korkeintaan 70 miljoonaa euroa.

“Mistään valtavista summista ei siis ole kysymys”, muistuttaa Perälahti.

Perusturvan matala taso aiheuttaa pitkittynyttä toimeentulotuen tarvetta

Tämän vaalikauden aikana perusturvaan tulee panostaa vuositasolla 300 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetyt korotukset pienimpiin päivärahoihin ja eläkkeisiin ovat oikeansuuntaisia toimia. Ensisijaisten etuuksien tason nostamista tulee jatkaa pitkäjänteisesti niin, että päästään asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa.

“Viimeaikaiset etuuksien korotukset eivät korjaa kaikkia tehtyjä heikennyksiä. Esimerkiksi työttömyyspäiväraha on nyt esitetyn korotuksen jälkeen edelleen matalammalla tasolla kuin se olisi ilman tehtyjä indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa olevat korotukset monilapsisten perheiden lapsilisiin, lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, elatustukeen sekä opintotuen huoltajakorotukseen parantavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta.

“Korotuksia lapsiperheiden etuuksiin tulee kuitenkin jatkaa. Lapsilisä on sidottava indeksiin, jotta sen taso ei jää jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä”, vaatii Järvinen.