SOSTE ja Tela haastavat pohtimaan julkisen talouden pitkän aikavälin vaihtoehtoja

Jaa

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Työeläkevakuuttajat Tela ovat aloittaneet yhteishankkeen, jossa joukko suomalaisia tutkijoita ja vaikuttajia pohtii väestöltään ikääntyvän Suomen yhteiskuntapolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteita ja vaihtoehtoja. Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa pitkällä aikavälillä julkisen palvelulupauksen kannalta? Miten Suomi pystyy sopeutumaan ja millaisia vaihtoehtoja siihen on? Luvassa on keskustelutilaisuuksia ja puheenvuoroja aina vuoden 2023 eduskuntavaaleihin saakka.

SOSTEn ja Telan yhteishankkeen ”Ikääntyvä yhteiskunta koronapandemian jälkeen” tavoitteena on virittää yhteiskunnallista keskustelua julkisen sektorin roolia ja kokoa koskevista valinnoista koronan jälkeisessä maailmassa. Hankkeen pääteemoina ovat

  • Ikääntyvän yhteiskunnan tarpeet ja niiden yhteys julkisen talouden kokoon ja kokonaisveroasteeseen
  • Koulutustason nosto ja sen yhteys työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen

Teemojen alla käsitellään verotusta ja vakuuttamista sekä yksityisen ja julkisen vakuuttautumisen kannustinvaikutuksia sekä pohditaan globaalien ja eurooppalaisten pelisääntöjen ja tavoitteiden vaikutuksia. Miten tulevaisuudessa – niin normaali- kuin kriisiaikoina – mahdollistetaan pitkäjänteinen yhteiskuntapolitiikka ja sukupolvisopimukset?

– Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa väistämättä. Nyt on syytä keskustella yhteiskuntapolitiikan suurista valinnoista. Pitääkö julkisen sektorin kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa ja pitääkö julkisen sektorin kerätä kasvun rahoittamiseksi aikaisempaa enemmän veroja? Vai pitääkö julkisen sektorin tehtäviä vähentää, koska resurssit eivät riitä tai veronkorotukset haittaavat liikaa talouden toimintaa? Ja mitä nämä valinnat käytännössä tarkoittaisivat? kertoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan kysymystä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta pitäisi tarkastella paljon nykyistä laajemmin. Se ei tyhjene pelkkään kysymykseen eläkkeistä.

– Koulutus on merkittävä tulonsiirto vanhemmilta ikäluokilta nuoremmille. Suomalaisessa sukupolvi- ja talouskeskustelussa tuntuu unohtuvan se, että mitä ikääntyneempää väestö on, sitä tärkeämpää koulutustasosta on pitää huolta. Koulutus on tulevan talouskasvun ja tuottavuuden kasvun avaintekijöitä. Korkeampi tuottavuus keventää rasitusta, joka nuoremmille polville aiheutuu vanhusten suuresta määrästä, sanoo Siimes.

Telassa on aiemminkin syvennetty yhteiskunnallisen keskustelun teemoja kumppanuuksien avulla. Viimeisimpänä Tela oli mukana Väestöliiton väestöpoliittisen asiantuntijaraportin valmistelussa.

Mukana kymmenen vaikuttajaa

Hankkeessa ovat mukana Turun apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka, Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Seija Ilmakunnas, taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara, entinen poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja Christoffer Taxell, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Puheenjohtajana toimii Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Hanketta vetävät SOSTEsta pääekonomisti Jussi Ahokas ja erityisasiantuntija Aleksi Kalenius sekä Telasta yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen ja johtava ekonomisti Risto Vaittinen. Hanke on foorumi keskustelulle ja se tuottaa julkisia puheenvuoroja ja tilaisuuksia aina vuoden 2023 eduskuntavaaleihin asti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

SOSTEsta:
pääsihteeri Vertti Kiukas, p. 040 592 4287, vertti.kiukas(a)soste.fi
pääekonomisti Jussi Ahokas, p. 050 308 6870, jussi.ahokas(a)soste.fi
erityisasiantuntija Aleksi Kalenius, p. 040 574 1618, aleksi.kalenius(a)soste.fi

Telasta:
toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, p. 0400 414 303, suvi-anne.siimes(a)tela.fi
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen, p. 050 559 5894, janne.pelkonen(a)tela.fi
johtava ekonomisti Risto Vaittinen, p. 045 180 0625, risto.vaittinen(a)tela.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Telan Siimes: Eläkejärjestelmän pitkäjänteiselle ja vastuulliselle kehittämiselle on tarvetta17.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Työeläkkeiden rahoitukseen on syntymässä pitemmällä aikavälillä vajausta, joka johtuu 2010-luvulla laskeneesta syntyvyydestä. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes yhtyy suomalaista eläkejärjestelmää arvioineen professori Torben M. Andersenin näkemyksiin: Työeläkkeiden rahoitushaaste ei ole välittömiä ratkaisuja vaativa ongelma, ja eläkejärjestelmälle on juuri siksi tärkeää laatia pitkän tähtäimen uudistussuunnitelma.

Telan vlogi: Kuinka suuri potti kertyy tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä ja pitäisikö siitä olla huolissaan?1.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuudessa maksettavista jo karttuneista työeläkkeistä kertyy laskentatavasta riippuen 700–800 miljardin eläkevastuut. Niitä mitattaessa on olennaista ottaa tarkasteluun myös eläkejärjestelmän tulevat tulot eli eläkerahastot ja niiden tuotot sekä eläkemaksut, sanovat Telan asiantuntijat Janne Pelkonen ja Kimmo Koivurinne tuoreessa vlogissaan.

Työeläkealan it-kulut kääntyivät laskuun vuonna 202021.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten työeläkevakuuttajien tietotekniikkaan ja -järjestelmiin kohdistuvat kulut olivat viime vuonna yhteensä 238 miljoonaa euroa. Vuoteen 2019 verrattuna it-kulut laskivat reilut 4 prosenttia (10,8 miljoonaa euroa). Yksi syy kulujen laskuun oli se, että tulorekisterihankkeesta ei enää aiheutunut kuluja samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Tulorekisterin käyttöönotosta aiheutuneet kulut kohdistuivat pääosin vuosille 2018–2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme