SOSTE: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän työn tulevaisuus vaakalaudalla – Budjettiriihessä löydettävä kestävä rahoitusratkaisu toiminnan turvaamiseksi
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa.
SOSTEn valtuusto keskusteli asiassa kokouksessaan 19.8.2020.
”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava sote-järjestöjen tekemän yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä. Kysymys on koko hallitusta koskeva”, painottaa SOSTEn valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkinen.
Viime keväänä koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia pohtineen työryhmän havainto oli, että koronakriisi toi näkyviin niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia kuin hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Nämä murtumakohdat eivät syntyneet koronakriisin myötä, vaan niiden juuret olivat olleet jo olemassa. Koronakriisi toi ne esiin ja nyt on aika korjata ne. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen viesti on räikeässä ristiriidassa työryhmän havaintoihin, jonka mukaan järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta on nähtävä hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön oma budjettiesitys leikkaisi järjestöiltä 70 miljoonaa euroa. Vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin.
Järjestöjen kohtalosta päätetään budjettiriihessä
Yleishyödyllisten toimijoiden, kuten sote-järjestöjen, rahoitus tulee pitkälti Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottojen lasku johtuu muun muassa hajasijoitettujen automaattien määrän vähentämisestä, siirtymisestä tunnistautumiseen automaattipelaamisessa sekä ulkomaisille sivustoille suuntautuvasta pelaamisesta.
Rahoitusvajetta voi paikata esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla, siirtämällä avustuskohteita valtion budjettirahoituksen piiriin, kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin ja vahvistamalla Veikkauksen kanavointikykyä.
Esimerkiksi laskemalla arpajaisveroprosenttia Veikkaukselle jäisi enemmän tuloutettavaa. Arpajaisveroprosenttia on nostettu 2000-luvun aikana n. 4 %:sta nykyiseen 12 %:iin. Arpajaisveron tuotto on noin 230 milj. nykyisellä 12 % veroasteella. Veron lasku olisi teknisesti helposti toteutettavissa.
Arpajaislainsäädännöllä voidaan puolestaan varmistaa, että pelaaminen kanavoituu Veikkaukselle, jotta yleiskatteellisesta budjetista kompensoitava osuus ei alati jatkossa kasva. Kanavoinnin tarkoituksena ei ole lisätä pelaamista, vaan kanavoida jo tapahtuva pelaaminen toimiluvattomilta yhtiöiltä vastuullisuuttaan vahvistaville toimiluvallisille yhtiöille.
On myös harkittava, voitaisiinko joitain toimintoja siirtää suoraan budjettirahoitukseen. Järjestöjen yhteistyöllä ja toiminnan tehostamisella voidaan myös saada pitkällä aikavälillä ja hyvin suunnitellen aikaan säästöjä.
Viime keväänä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa sosiaali- ja terveysjärjestöt muuttivat nopeasti toimintaansa ja tavoittivat entistä enemmän ja uusia avuntarvitsijaryhmiä, tarjosivat psykososiaalista tukea ja turvaa riskiryhmille, jotka muuten olisivat joutuneet eristäytymään normaalista elämästä ja jääneet palveluiden ulkopuolelle. Tämä avuntarve ei ole ohitse.
Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vertti Kiukaspääsihteeri
Puh:040 592 4287vertti.kiukas@soste.fiTietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.