SOSTE: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuiden selkeyttäminen parantaa sote-esitystä
SOSTE on tyytyväinen siitä, että järjestöjen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tunnistettu ja järjestöjen asemaan liittyviä kirjauksia on vahvistettu. Uuden esityksen mukaan hyvinvointialue toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tukee niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi se tekee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueellaan toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
”Järjestöt tulevat tekemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä kuntien että hyvinvointialueiden kanssa. Selkeä työn- ja vastuunjako on perusedellytys sujuvalle yhteistyölle. Onnistuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä määrittää koko soten onnistumista”, muistuttaa SOSTEn varapääsihteeri Anne Knaapi.
Valmistellun rahoitusratkaisun osalta SOSTE kiittää sitä, että hyvinvointialueiden rahoituksen pysyvä siirtymätasaus on muutettu epäsymmetriseksi rajoittaen tasauksen negatiivisia alueellisia vaikutuksia. Myös kuntien rahoituksen siirtymätasauksen aiemmin suunniteltua tiukempi rajoittaminen on tervetullutta. SOSTE katsoo myös, että päätös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen (hyte-kerroin) käyttöönoton aikaistamisesta vuoteen 2023 on myös tervetullut ratkaisu.
SOSTE kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveyssektori on Suomessa ollut hyvin niukasti resursoitu. Tämä heijastuu siinä, että rahoituksen kohdentuminen aiempaa voimakkaammin tarpeen mukaan näkyy erityisesti Uudellamaalla resurssitason laskuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon riittävän rahoituksen turvaaminen niin Uudellamaalla kuin valtakunnallisesti tulee vaatimaan lisätoimia lähivuosina.
“Hallituksen esittämät tarkennukset ostopalveluiden hankkimisen rajoituksiin liittyen ovat tarpeellisia. On tärkeää, monituottajuuden toteutumisen kannalta, että myös jatkossa yksityiseltä palveluntuottajalta on voitava hankkia esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja ja yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty lailla”, sanoo Anne Knaapi.
Palvelusetelilaki jää voimaan ja se on tarkoitus uudistaa jatkossa erikseen. Palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetti voivat tarjota sote-järjestöille mahdollisuuksia toimia palveluntuottajina ja onnistuessaan lisätä ihmisen vaikutusmahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta omiin palveluihinsa ja vastata väestön alueellisiin erityispiirteisiin. Järjestöt odottavat nyt tiivistä yhteistyötä ministeriön kanssa ja monitoimijuuden ja -tuottajuuden hyödyntämistä jatkovalmistelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anne Knaapijohtaja, varapääsihteeri
Puh:040 194 2518anne.knaapi@soste.fiEmily Strohmerityisasiantuntija
Puh:+358 50 3670 263emily.strohm@soste.fiTietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.