Finanssiala ry

Sota muutti toimintaympäristöä – pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuudet säilyivät hyvällä ja vakaalla tasolla

Jaa
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2022. Pankkisektorin vakavaraisuus laski hieman mutta pysyi eurooppalaisen keskitason yläpuolella. Pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 prosenttia. Vakuutusyhtiöiden maksutulo kasvoi 4 prosenttia ja oli 27,2 miljardia euroa. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat tappiota 6 prosenttia. Suurimmat tappiot tulivat osakesijoituksista.

Vuosi 2022 oli Euroopassa sodan vuosi. Tämä näkyi myös pankki- ja vakuutussektoreilla muun muassa talouden näkymien heikentymisenä, asuntokaupan hiljenemisenä ja sijoitustuottojen hiipumisena.

Venäjän hyökkäyssodan aikana pankit ovat olleet talouden kehityksessä ja vakaudessa keskeisessä asemassa. Vakavaraisuudella mitattuna suomalaiset pankit ovat hoitaneet asiansa hyvin. Suomalaispankkien riskiasemaa ja riskinsietokykyä parantavat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

”Kuuluminen euroalueeseen ja osaksi EKP:n pankkivalvontaa lisää toimintaympäristön ennustettavuutta sekä edistää tasapuolisia kilpailuolosuhteita suhteessa eurooppalaisiin kilpakumppaneihin. Tämä mahdollistaa pankeille hyvät edellytykset kasvaa ja kehittää palveluja. Tämä lisää vakautta rahoitusmarkkinoilla”, muistuttaa Pankkivuosi 2022 -raportin laatinut asiantuntija Jussi Kettunen.

Pankkien kyvystä myöntää luottoja sekä joustaa yritysten ja kotitalouksien lainanhoidossa tilapäisten ongelmien ilmetessä on siis syytä pitää huolta jatkossakin. Myös ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan vaikutukset pankeille ja muulle finanssialalle ovat alkaneet konkretisoitua. Siirtyminen vähähiilisempään talouteen edellyttää runsaasti investointeja, joiden rahoituksessa pankkien rooli on merkittävä.

”Vakaat pankit ja hyvin toimivat rahoitusmarkkinat, jotka hinnoittelevat riskit oikein, ovat edellytys vihreän siirtymän kustannustehokkaalle toteutukselle”, Kettunen toteaa.

Suomalaisen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana. Vaikka vakavaraisuus laskikin aavistuksen edellisvuodesta, oli se edelleen vuodenvaihteessa eurooppalaisen keskitason yläpuolella. Ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 prosenttia.

Sota iski vakuutusyhtiöiden sijoituksiin

Vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksuista saatu maksutulo kasvoi 4 prosenttia vuonna 2022 ja oli 27,2 miljardia euroa. Työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden maksutulo kasvoi, henkiyhtiöiden väheni.

Sijoitusvuosi 2022 oli vakuutusyhtiölle hankala. Koko sijoitusomaisuuden nettotuotto jäi 6 prosenttia miinukselle. Osakesijoituksista yhtiöt kirjasivat lähes 5 prosentin tappion, ja joukkovelkakirjalainojen tappio oli vielä suurempi, yli 7 prosenttia. Vuotta aiemmin sijoitustuotto oli erinomainen, yli 13 prosenttia.

”Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan pudotti noteerattujen osakkeiden kursseja. Sodan kiihdyttämä inflaatio taas sai keskuspankit nostamaan markkinakorkoja, mikä alensi joukkovelkakirjojen tuottoja. Osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat vakuutusyhtiöiden suurimmat sijoitusluokat, ja niiden tuottamat tappiot heikensivät yhtiöiden tuloksia”, avaa Vakuutusvuosi-julkaisun laatinut Finanssiala ry:n analyytikko Kimmo Koivisto.

Heikenneistä sijoitustuotoista huolimatta vakuutusyhtiöiden vakavaraisuustasot ovat edelleen hyvällä tasolla. Henki- ja vahinkoyhtiöiden vakavaraisuus nousi vuonna 2022, ja työeläkelaitosten vakavaraisuus on laskusta huolimatta vahva.

Vuoden 2022 lopussa Suomessa toimi 47 kotimaista vakuutusyhtiötä, jotka työllistävät 10 264 työntekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisvuodesta 116 ihmisellä.

Luottolaitoksia toimi Suomessa vuoden 2022 lopussa yhteensä 196 kappaletta, kun ryhmärakenteita ei oteta huomioon. Suomalaisissa pankeissa ja ulkomaisten talletuspankkien sivuliikkeissä työskenteli vuoden 2022 lopussa yhteensä 19 922 henkilöä eli 227 enemmän kuin edellisvuonna.

Pankkivuosi 2022 -raportti

Vakuutusvuosi 2022 -raportti

Finanssiala ry:n Pankkivuosi-julkaisussa käydään läpi Suomen pankkimarkkinoiden rakennetta, kehitystä sekä siihen olennaisesti vaikuttaneita toimintaympäristön muutoksia. Vakuutusvuosi-julkaisu on katsaus vakuutusyhtiöiden tulokseen ja tunnuslukuihin. Kumpikin julkaistaan kerran vuodessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote

Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye