Sote- ja kunta-alalla tarvitaan nyt tukea jaksamiseen
Työterveyslaitoksen mediatiedote 25.1.2023
Pitkäjännitteinen kehitystyö näkyy Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa työhyvinvoinnin paranemisena. Viime vuosina saavutettu positiivinen muutos tukee sote-alan työpaikkojen veto- ja pitovoimaa. Työstressi alalla on yleistä, mutta se on hieman vähentynyt. Myös palautuminen on parantunut, epävarmuus vähentynyt ja muutosmyönteisyys lisääntynyt.
Sote-alalla saavutetusta myönteisestä kehityksestä kertoo sekin, että aiempaa useampi suosittelisi työnantajaansa ystävilleen. 68 prosenttia on korkein luku vuoden 2018 jälkeen.
Työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla tarvitaan kuitenkin työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Liian suuri joukko sote-työntekijöistä palautuu huonosti tai heidän työkykynsä on heikentynyt.
– Alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi täytyy työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaa aiempaa määrätietoisemmin. Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen, toteaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Nuoret tarvitsevat lisää tukea
Nuoret hoitoalan ammattilaiset pitäisi saada nykyistä paremmin mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa nuorten tulokset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta ovat monelta osin yhä heikompia kuin muissa ikäryhmissä.
Toivomisen varaa on työn palkitsevuudessa ja palautumisessa. Liian moni nuori kokee asiakasväkivaltaa tai syrjintää ja liian monen nuoren työkyky on alentunut tai hän kokee psyykkistä rasittuneisuutta.
Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös kunta-alan kattavassa Kunta10-tutkimuksessa.
– Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti kertoo.
Vuonna 2022 masennus- ja/tai ahdistuneisuusoireita oli 15 prosentilla alle 30-vuotiaista Kunta10-vastaajista, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia. Vuonna 2022 alle 30-vuotiaista vastaajista 29 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneeksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.
– Selkeistä jaksamisongelmista huolimatta nuoret arvioivat jopa vanhempia myönteisemmin työpaikan ilmapiiriä ja esihenkilön toimintaa. Muutostarve lienee siis työn kuormittavuudessa, työkyvyn ja paremman palautumisen edistämisessä, eikä niinkään työyhteisössä tai esihenkilöiden toiminnassa, Ervasti pohtii.
Kunta-alan ammattiryhmistä eniten huolta hoito- ja opetushenkilöstön jaksamisesta
Työstressiä, eli tilannetta, jossa on paljon työpaineita mutta vähän hallittavuutta työssä kokivat Kunta10-tutkimuksen mukaan edelleen eniten lähihoitajat (41 prosenttia), terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (34 prosenttia) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (33 prosenttia).
Terveyden- ja sairaanhoitajien stressi oli kuitenkin vähentynyt koronavuoden 2020 mittauksesta. Vastaavana ajanjaksona opettajien kokema työstressi oli lisääntynyt 2–3 prosenttiyksikköä.
Palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikentynyt koko kunta-alan vastaajajoukossa verrattuna kahden vuoden takaiseen (hyvin palautuvien osuus laski 41 prosentista 38 prosenttiin). Suurimpia pudotuksia oli alakoulujen ja lastentarhan opettajilla sekä lastenhoitajilla ja koulunkäyntiavustajilla.
Myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksessa on merkkejä kuormitustekijöiden kasautumisesta ammattiryhmittäin. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on yhä kuormittavampaa kuin muilla, vaikka juuri näissä ammattiryhmissä on saavutettu positiivista kehitystä.
Saman tutkimuksen mukaan useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut. Huolestuttavaa kehitystä on erityisesti lääkäreiden palautumisessa. Lisäksi pitkät työpäivät ovat lisääntyneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja lääkäreillä.
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi
Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
Tutustu
Kunta10-tutkimuksen aineistoa Työelämätiedossa
Kunta-alan työ ja työntekijöiden hyvinvointi | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Mitä kuuluu-työhyvinvointikyselyn aineistoa johtamisesta ja esihenkilötyöstä Työelämätiedossa
Sote-alalla johdetaan valmentavasti | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Haastavat asiakastilanteet ovat kasvava työstressin aiheuttaja työpaikoilla – nyt on aika tunnistaa riskit23.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Haastavat asiakastilanteet ovat tutkitusti Euroopan yleisin työterveysriski heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskien jälkeen, ja Suomessa ilmiö on laajentumassa koskemaan yhä useampia työpaikkoja. Asiakkaiden kohtaaminen on tärkeä osa työnkuvaa monissa tehtävissä. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseksi.
Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.
Work engagement is highest in interpersonal work and administrative management work22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Work engagement is connected to health, work ability and satisfaction in life, according to the data compiled from the responses to the Finnish Institute of Occupational Health’s Work engagement test. According to the results, work engagement is not an unknown phenomenon in the Finnish work life. However, there are differences between industrial sectors. High levels of work engagement can be found in the education, social welfare and health care sectors, in particular. In industrial work, the engagement level is lower.
Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Työn imu on yhteydessä terveyteen, työkykyyn ja tyytyväisyyteen elämässä, kertoo Työterveyslaitoksen Työn imu -testin vastauksista koottu aineisto. Tulosten mukaan työn imu ei ole suomalaisessa työelämässä harvinainen ilmiö. Eroja toimialojen väliltä kuitenkin löytyy. Korkeaa työn imua on etenkin opetus-, sosiaali- ja terveysalalla. Teollisessa työssä imu on vähäisempää.
Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme