Sote-alan ammattikorkeakoulujen rahoituksen nostaminen tukee tutkimusta, tarjoaa uutta osaamista työvoimapulasta kärsivälle alalle ja toimii suorana investointina hoivahaasteen ratkaisuun.

Korkeakoulujen rahoitus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt ja erot eri tutkintojen rahoitusten välillä ovat isoja. Laaja sote-alan työvoimapula sekä väestön ikärakenteen muutos ovat todellisuutta, mutta juuri tälle alalle osaajia tuottavaan Suomen suurimpaan sosiaalialan ammattikorkeakouluun Diakiin rahoitusleikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin.

– Aloituspaikkojen määrä on kasvanut, mutta sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutuksen tutkintokohtainen rahoitus on pudonnut puoleen vuodesta 2010.Terveysalan koulutuksessa tarvitaan paljon kalliita erityistiloja, laitteistoa sekä pienryhmäopetusta. Tämä kaikki on silti toteutettava pienimmällä mahdollisella rahoituksella, sanoo Diakin toimitusjohtaja, rehtori Elina Juntunen.

– Vähemmällä rahalla pitää tuottaa enemmän ja tehokkaammin, jotta korkeakoulu pärjää taas uudella rahoituskierroksella. Tällaisessa noidankehässä sekä koulutus että tutkimus kärsivät, opiskelijan mahdollisuus saada tarvittava osaaminen ja ammattitaito vaarantuu ja innovaatioiden kehittämiselle ei ole resursseja, Juntunen jatkaa.

Suomessa pula korkeasti koulutetuista työntekijöistä on OECD-maiden suurinta. Tavoitteeksi on asetettu korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden nostaminen 50 prosenttiin sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita on vaikeaa saavuttaa ilman, että korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan.

Sote-alan osaajien saaminen työmarkkinoille edellyttää alan koulutuksen ja TKI-toiminnan rahoituksen nostamista. Perinteisesti vientivetoisille aloille suuntautuvaa tekniikan alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut ovat rahoituksessa vahvoilla sote-alan koulutuksen menettäessä rahoitusta.

– Pelkkä kilpailukyky tai tutkinnon taloudellinen tuottavuus ei kuitenkaan voi olla rahoituksen ainut perusta. Hoito- ja sosiaalialat sekä niiden koulutuksen turvaaminen ovat keskeisiä yhteiskunnan kestävyyshaasteen ratkaisemisessa, Elina Juntunen muistuttaa.

Työvoiman pysyvyys edellyttää alan arvostuksen palauttamista

Sote-alan mahdollisesti parantuva palkkaus ei yksistään korjaa houkuttelevuuden ongelmaa: alalle suuntaaville koulutuksen on oltava jatkossakin mielekästä ja laadukasta. Vain riittävillä resursseilla voidaan varmistaa, että ala voidaan pitää vetovoimaisena ja koulutukseen hakeutuu ihmisiä, joille työ on merkityksellistä ja arvoperustaista.

– Taloudellinen kestävyysvaje on yksi haasteista, joita Suomi tulee lähivuosina kohtaamaan. Hupenevan rahoituksen ja koulutukselle sekä tutkimukselle asetettavien yhä korkeampien vaatimusten välinen ristiriita alleviivaa päättäjien eriarvoistavaa suhtautumista koko sote-alaa kohtaan, Elina Juntunen sanoo.

Ongelmalähtöinen keskustelu sote-alasta ei houkuta uusia opiskelijoita tai työntekijöitä, eikä myöskään edistä jo alalla olevien jaksamista tai halua pysyä töissä. Yhteishaussa esimerkiksi sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutusten vetovoima on ollut jyrkässä laskussa jo monena vuonna peräkkäin. Sote-alan merkittävyydestä pitäisi keskustella ihmisarvoisen elämän mahdollistajina ja takaajina

– Diakissa koulutetaan motivoituneita, vahvan arvopohjan sekä tarkan eettisen kompassin ohjaamia ammattilaisia. Opiskelijoiden työharjoitteluista saatu palaute ja opettajien kokemukset kertovat heillä olevan poikkeuksellisen hyvät kohtaamisen ja vuorovaikutuksen valmiudet. Tätä arvojen ohjaamaa motivaatiota pitää tukea arvostavalla julkisella keskustelulla sekä koulutuksen ja työn riittävällä resursoinnilla.

• Lue Diakin toimitusjohtaja, rehtorin Elina Juntusen avoin kirje tuleville kansanedustajille.