-  Vuoden 2017 alussa hallitus kiirehti voimaan terveydenhuoltolain muutosta, jolla ajettiin alas julkinen leikkaustoiminta aluesairaaloista. Silloin tätä muutosta perusteltiin säästöillä ja potilasturvallisuudella. Nyt sama hallitus vaatii, että julkisella rahalla saisi kuitenkin tehdä leikkauksia muualla kuin keskussairaaloissa. Tämä tuntuu yksityisille toimijoille räätälöidyltä lakiesitykseltä. Miksi ensin pakkokeskitettiin julkinen toiminta pois aluesairaaloista, ja nyt mahdollistetaan käytännössä sama toiminta yksityissairaalassa niin, että yksityisten toimijat voivat tehdä julkisella rahalla leikkauksia keskussairaaloiden ulkopuolella ilman päivystystä, toisin kuin julkinen puoli, jolta edellytetään ympärivuorokautista yhteispäivystystä, hämmästelee Kristiina Salonen.

Edustajat katsovat, että hallituksen esitys betonoida kiireetön leikkaustoiminta yksityiselle sektorille on vain yksi osa hallituksen sote-lehmänkauppaa.

- Kyse on isosta ja taloudellisesti merkittävästä seikasta, mutta myös kaikkien suomalaisten terveydestä ja potilasturvallisuudesta. Hallituksen sote-esityksen markkinamalli avaa eri lakien kautta yksityiselle sektorille yli 5 miljardin euron markkinat. Hallitus pilkkoo terveyspalveluja, jonka seurauksena suurena riskinä on, mistä meille riittää tulevaisuudessa huippu alan lääkäreitä ja hoitajia toteuttamaan laadukasta terveydenhuoltoa. Myös päivystysjärjestelmä on suuressa vaarassa. Hallitus tekee kauppaa ihmisten terveydellä ja maksattaa laskun veronmaksajilla. Hallitus kielsi julkisen sektorin nukutusleikkaukset sairaaloissa, joissa ei ole yhteispäivystystä, nyt sama hallitus avaa uudelleen leikkausmahdollisuuden sairaaloissa, joissa on yhteispäivystyspiste alle 30 minuutin matkan päässä. Viimekädessä lähellä oleva julkinen sairaala ottaa vastuun, hoitaa potilaan mahdolliset komplikaatiot ja jatkohoidon Anneli Kiljunen summaa.

Edustajat muistuttavat, että hallitus on omalla sote-sekoilullaan jälleen kerran aiheuttanut poliittisen sotkun, jota se nyt yrittää hoitaa nurinkurisessa järjestyksessä.

- Joulukuussa 2016 SDP jätti silloiseen leikkauksia rajoittavaan lakiesitykseen hylkäysvastalauseen, jossa todettiin, että sairaalaverkosta päättäminen ilman tarkempaa tietoa soten ja valinnanvapauden sisällöstä ei täytä hyvän lainsäädäntövalmistelun kriteereitä.  Tuolloin valiokuntaa ja eduskuntaa kuitenkin kiirehdittiin tekemään päätöksiä ilman riittäviä tietoja ja irrallaan muusta sote-lainsäädännöstä. Se ei ole hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Nyt pesemme tuon kiirehtimisen jälkipyykkiä, toteaa Krista Kiuru.