Sote-järjestöihin kohdistuvat budjettileikkaukset heikentävät merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta
Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole näiden henkilöiden kohdalla riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on pois tästä työstä.
Järjestöjen hyvästä työstä ja venymiskyvystä huolimatta niiden rahoitus on vakavasti uhattuna. Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ehdotetaan leikattavan 127 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi 33 prosentin leikkausta edellisvuoteen nähden. Leikkauksen taustalla on Veikkauksen tuoton ennakoitu laskeminen, mihin vaikuttaa esimerkiksi yleistyvä verkkopelaaminen ulkomaisilla pelisivustoilla sekä rahapeliautomaattien määrän karsiminen. Koronan aiheuttamia tuottotappiota ennakoitiin jo perumalla uusien hankkeiden haku STEA:lta keväällä 2020.
Kansalaisjärjestöissä koronan takia monia toimintoja on jouduttu perumaan, uudelleenjärjestelemään tai lykkäämään samaan aikaan kun eri asiakasryhmien avuntarve on kasvanut. Järjestöt ovat sinnikkäästi vastanneet tarpeisiin omaksumalla nopeasti uusia toimintatapoja ja siirtämällä palveluita verkkoon sekä lisäämällä etänä tehtävää kohtaamistyötä. Näin on turvattu ihmisten hyvinvointia sekä toimintakykyä ja merkittävällä tavalla tuettu julkisen sektorin toimintaa poikkeusolosuhteissa.
Ehkäisevä päihdetyö tuo säästöjä
Järjestöjen tekemällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Tällä työllä saavutetaan valtavia yhteiskunnallisia säästöjä, sillä päihteiden käytön aiheuttamat ongelmat ovat monen muun yhteiskunnallisen ongelman juurisyy. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.
Hallitusohjelmassa päihdehaittojen vähentäminen sekä huoli päihteiden käytöstä näkyy monessa kohdassa, ja Suomen ensimmäistä kansallista päihde- ja riippuvuusstrategiaa kirjoitetaan parhaillaan. Kunnilla on ehkäisevästä työstä suuri vastuu, mutta kuntien kyky resursoida ehkäisevään päihdetyöhön on pieni. Niinpä lakiin ehkäisevän työn järjestämisestä (523/2015) on kirjattu yhteistyövelvollisuus kuntien ja järjestöjen välillä. Järjestöjen toiminnan supistaminen vaikuttaisi vahvasti myös kuntien ja muun julkisen sektorin kykyyn vähentää päihdehaittoja yhteiskunnassa, mikä ei ole linjassa hallitusohjelman kanssa.
Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niiden toiminnoissa näkyvät usein ensimmäisinä erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia koskevat hiljaiset signaalit, joista järjestöt pystyvät informoimaan viranomaisia nopeasti. Historia on myös osoittanut, että järjestöt pystyvät aloittamaan ja kehittämään nopeasti työtä, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin ilman liian korkeaa kynnystä tai byrokratiaa. Koko suomalaisen hyvinvointimallin ja hyvinvointiyhteiskunnan peruskivenä on pidetty kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten toimivaa yhteistyötä ja kumppanuutta.
Rahoitusmallin kehittäminen vaihtoehto budjettileikkauksille
On itsestään selvää, että järjestörahoitusta ei tule kasvattaa pelaamisen määrää lisäämällä, vaan kehittämällä rahoitusmallikokonaisuutta. Rahoituksen taso voitaisiin pitää entisellään esimerkiksi laskemalla arpajaisveroa, kattamalla osa STEA:n rahoittamasta toiminnasta budjettivaroista tai kompensoimalla tulevia menetyksiä budjetista. Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan myös ohjata pelaajia kansainvälisiltä verkkosivuilta suomalaisille.
Leikkaamalla varoja pois suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tukevalta sosiaali- ja terveysjärjestöjen työltä luodaan meneillään olevan koronakriisin rinnalle sosiaalinen kriisi, jonka uhreja ei lasketa sadoissa tai tuhansissa vaan sadoissatuhansissa. Tällä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia yhteiskuntamme toimintaan: se lisää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntamme vakautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Ulla Siimes
toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
puheenjohtaja, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
puh. +358 40 553 0981
ulla.siimes@vanhempainliitto.fi
Annika Eloranta
yksikön päällikkö, EHYT ry
puh. +358 50 411 0357
annika.eloranta@ehyt.fi
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 56 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Väsymyksen ja huonon yöunen syynä voi olla tissuttelu tai älylaitteiden käyttö iltaisin6.2.2024 07:12:00 EET | Tiedote
Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa yöuneen. Uni kevenee jo parista annoksesta. Seuraavana päivänä olo on nuutunut, tekee mieli makeaa ja unirytmi alkaa helposti muuttua, kun päivällä on pakko ottaa torkut ja illalla tulee taas valvottua pidempään.
Tipattomalla kannustetaan tutustumaan itseensä15.1.2024 00:00:00 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu haastaa suomalaisia kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa sekä tarkastelemaan omaa suhdetta alkoholiin. Tipaton voi olla myös hyvä paikka tehdä itsetutkiskelua. Haastattelimme kampanjassa mukana olevaa somevaikuttajaa Arttu Ylitaloa sekä artisti Lumousta.
Tipattoman katugallup: urheilua alkoholin tilalle4.1.2024 15:08:34 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu haastaa kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa ja sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Mukana olevat somevaikuttajat sekä pop-up tapahtumassa haastatellut kansalaiset kokevat Tipattomalla olevan paljon hyötyä.
Terveys tärkein syy viettää Tipatonta – ilman alkoholia olo on virkeämpi14.12.2023 07:50:00 EET | Tiedote
Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.
Naisten asemaa päihdepalveluissa on parannettava16.11.2023 09:07:00 EET | Tiedote
–Kun naispuolinen päihteidenkäyttäjä uskaltautuu pyytämään apua, se on vaikuttava osoitus siitä, miten potkittu ja usein hyvinkin systemaattisesti yksin jätetty ihminen päättää vielä kerran luottaa elämään. Se on se hetki, kun naiserityistä lähestymistapaa tarvitaan, kertoo kokemusasiantuntija Metta Sävikari.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme