Sote-järjestöihin kohdistuvat budjettileikkaukset heikentävät merkittävällä tavalla yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta
1.9.2020 14:00:00 EEST | EPT-verkosto | Tiedote
Monelle järjestöt ovat ensimmäinen tai jopa ainoa paikka, josta pitkään toivottu apu, kuunteleva korva tai yksinäisyyttä lievittävä lähiyhteisö on löytynyt. Julkisen sektorin omat toimet eivät ole näiden henkilöiden kohdalla riittävät, mikä näkyy järjestöjen kohtaamien ihmisten määrässä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on pois tästä työstä.
Järjestöjen hyvästä työstä ja venymiskyvystä huolimatta niiden rahoitus on vakavasti uhattuna. Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ehdotetaan leikattavan 127 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi 33 prosentin leikkausta edellisvuoteen nähden. Leikkauksen taustalla on Veikkauksen tuoton ennakoitu laskeminen, mihin vaikuttaa esimerkiksi yleistyvä verkkopelaaminen ulkomaisilla pelisivustoilla sekä rahapeliautomaattien määrän karsiminen. Koronan aiheuttamia tuottotappiota ennakoitiin jo perumalla uusien hankkeiden haku STEA:lta keväällä 2020.
Kansalaisjärjestöissä koronan takia monia toimintoja on jouduttu perumaan, uudelleenjärjestelemään tai lykkäämään samaan aikaan kun eri asiakasryhmien avuntarve on kasvanut. Järjestöt ovat sinnikkäästi vastanneet tarpeisiin omaksumalla nopeasti uusia toimintatapoja ja siirtämällä palveluita verkkoon sekä lisäämällä etänä tehtävää kohtaamistyötä. Näin on turvattu ihmisten hyvinvointia sekä toimintakykyä ja merkittävällä tavalla tuettu julkisen sektorin toimintaa poikkeusolosuhteissa.
Ehkäisevä päihdetyö tuo säästöjä
Järjestöjen tekemällä päihdetyöllä ehkäistään päihdehaittoja, nostetaan kynnystä päihteiden käytön aloittamiseen ja autetaan niitä, joiden päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on riskialtista. Tällä työllä saavutetaan valtavia yhteiskunnallisia säästöjä, sillä päihteiden käytön aiheuttamat ongelmat ovat monen muun yhteiskunnallisen ongelman juurisyy. Ehkäisevä työ on aina kustannustehokkaampaa, kuin jo syntyneiden ongelmien paikkaaminen.
Hallitusohjelmassa päihdehaittojen vähentäminen sekä huoli päihteiden käytöstä näkyy monessa kohdassa, ja Suomen ensimmäistä kansallista päihde- ja riippuvuusstrategiaa kirjoitetaan parhaillaan. Kunnilla on ehkäisevästä työstä suuri vastuu, mutta kuntien kyky resursoida ehkäisevään päihdetyöhön on pieni. Niinpä lakiin ehkäisevän työn järjestämisestä (523/2015) on kirjattu yhteistyövelvollisuus kuntien ja järjestöjen välillä. Järjestöjen toiminnan supistaminen vaikuttaisi vahvasti myös kuntien ja muun julkisen sektorin kykyyn vähentää päihdehaittoja yhteiskunnassa, mikä ei ole linjassa hallitusohjelman kanssa.
Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisten arkea. Niiden toiminnoissa näkyvät usein ensimmäisinä erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia koskevat hiljaiset signaalit, joista järjestöt pystyvät informoimaan viranomaisia nopeasti. Historia on myös osoittanut, että järjestöt pystyvät aloittamaan ja kehittämään nopeasti työtä, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin ilman liian korkeaa kynnystä tai byrokratiaa. Koko suomalaisen hyvinvointimallin ja hyvinvointiyhteiskunnan peruskivenä on pidetty kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten toimivaa yhteistyötä ja kumppanuutta.
Rahoitusmallin kehittäminen vaihtoehto budjettileikkauksille
On itsestään selvää, että järjestörahoitusta ei tule kasvattaa pelaamisen määrää lisäämällä, vaan kehittämällä rahoitusmallikokonaisuutta. Rahoituksen taso voitaisiin pitää entisellään esimerkiksi laskemalla arpajaisveroa, kattamalla osa STEA:n rahoittamasta toiminnasta budjettivaroista tai kompensoimalla tulevia menetyksiä budjetista. Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan myös ohjata pelaajia kansainvälisiltä verkkosivuilta suomalaisille.
Leikkaamalla varoja pois suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tukevalta sosiaali- ja terveysjärjestöjen työltä luodaan meneillään olevan koronakriisin rinnalle sosiaalinen kriisi, jonka uhreja ei lasketa sadoissa tai tuhansissa vaan sadoissatuhansissa. Tällä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia yhteiskuntamme toimintaan: se lisää eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskuntamme vakautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Ulla Siimes
toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
puheenjohtaja, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
puh. +358 40 553 0981
ulla.siimes@vanhempainliitto.fi
Annika Eloranta
yksikön päällikkö, EHYT ry
puh. +358 50 411 0357
annika.eloranta@ehyt.fi
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 56 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Järjestöjen yhteistyörakenteita puretaan ehkäisevän päihdetyön kustannuksella3.2.2026 08:32:00 EET | Tiedote
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston valtionavustus lopetetaan tilanteessa, jossa päihdetyön tarve on kovassa kasvussa. Ministeriö ajaa järjestelmällisesti alas myös muita järjestöyhteistyötä tukevia verkostoja. Verkostotoiminta on säästänyt järjestöjen resursseja, lisännyt tiedonkulkua ja tukenut tätä kautta ihmisten hyvinvointia.
Jo pieni määrä alkoholia heikentää unta – humalahakuinen käyttö vaikuttaa pidempään22.1.2026 08:01:00 EET | Tiedote
Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä kertoo, että jo pari annosta alkoholia muuttaa unen rakennetta niin, että unesta tulee pintapuolista. Huonon unen seurauksena olo on seuraavana päivänä väsynyt ja keskittyminen vaikeaa. Humalahakuinen käyttö vaikuttaa uneen vielä pidempään, jopa useamman vuorokauden.
Valtaosa Tipattoman viettäjistä käyttää alkoholia vähemmän myös helmikuussa29.12.2025 10:09:30 EET | Tiedote
Peräti 81 prosenttia Tipatonta tammikuussa 2025 viettäneistä joi alkoholia vähemmän myös helmikuussa.
Nuoret haluavat keskustella päihteistä ja riippuvuudesta aikuisen kanssa30.10.2025 09:40:51 EET | Tiedote
Moni nuori on huolissaan omasta päihteiden käytöstään. Myös riippuvuus esimerkiksi nikotiinituotteisiin herättää nuorissa huolta ja kysymyksiä. Terveydenhoitaja Soile Tanska kertoo, että nuoret pohtivat paljon päihdeaiheita ja moni haluaa lopettaa päihteiden käytön.
Suomella ei ole varaa lisätä alkoholin kulutusta3.4.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu kasvuriiheen, jonka tarkoituksena on tarkastella valtion taloutta pitkällä aikavälillä ja päättää valtion menojen ylätasosta tulevina vuosina. Hallitus on tähän mennessä pyrkinyt leikkaamaan menoja ja kiristyksiä on luvassa myös jatkossa. Päihdetyötä tekevät järjestöt pitävät alkoholin kulutuksen kasvattamista menoja lisäävänä toimena, johon Suomella ei ole varaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
