Sote-uudistuksen toimeenpano ei saa synnyttää väliinputoajia - kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön mahdollistamiseen tarvitaan lainsäädännöllisiä ratkaisuja
9.12.2021 08:30:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
”Vaikka kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat ja paljon yhteistyötarpeita, ei eduskunnan kesällä hyväksymässä sote-lainsäädännössä ole otettu juuri lainkaan kantaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön toteuttamisen periaatteisiin”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo.
Ilman mahdollistavaa lainsäädäntöä kuntien ja hyvinvointialueiden resursseja sekä osaamista yhdistävien palvelujen toteuttaminen ei ole mahdollista uudistuksen toimeenpanon jälkeen. Tämä johtaa pahimmillaan monien tehtävärajat ylittävien yhteistyömuotojen purkautumiseen ilman että niiden piirissä oleville asiakkaille pystytään järjestämään nopealla toteutusaikataululla korvaavia palveluita.
”Kukaan ei varmasti halua, että tämän kaltaiseen toimivien yhteistyömuotojen purkamiseen päädytään”, Reina sanoo.
”On luonnollista, että sote-uudistusta koskevan valtavan lakipaketin valmistelussa ei ole ehditty kiinnittää kaikkiin yhteistyötä koskeviin yksityiskohtiin riittävästi huomiota. Nyt kun hyväksytyn lainsäädännön muihin kipupisteisiin ollaan etsimässä ratkaisuja, on viimeinen hetki hakea lainsäädännöllisiä ratkaisuja myös hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön mahdollistamiseksi.”
Yhdyspintojen merkitys näkyy arjessa
Konkreettisena esimerkkinä yhdyspintojen merkityksestä on kuntien nuorisotoimen, työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhteistyö nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminnan toteuttamisessa. Laajasti kuntien vastuulla toimivat työpajat toteuttavat myös hyvinvointialueille siirtyvän kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita.
”Mikäli toimintamallia ei voida jatkaa, on epäselvää, mitä toiminnan piiriin osallistuville yli 33 000 asiakkaalle tapahtuu. Työpajatoiminta on ollut tärkeä lähipalvelu etenkin nuorille sellaisilla alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot tai kunnassa ei ole tarjolla muita työllistymistä tukevia palveluita”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kertoo.
Vastaavan kaltaisia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyömuotoihin liittyviä kysymyksiä nousee esiin myös muissa työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhdyspintatehtävissä, sekä sivistystoimen ja sote-palveluiden välillä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä on tarpeellista ja mahdollista säätää osana sote-lainsäädännön korjaussarjaa
Kuntaliitto on arvioinut, että kuntien ja hyvinvointialueiden horisontaalisesta yhteistyöstä lakisääteisissä tehtävissä on sekä tarpeellista, että mahdollista säätää osana sote-lainsäädännön korjaussarjaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden joustavat yhteistyöratkaisut, molempien näin päättäessä, olisivat näin mahdollisia hankintalainsäädännön ja EU:n kilpailuoikeuden estämättä.
”Tämä rauhoittaisi sote-uudistuksen toimeenpanovaiheen aidosti välttämättömien muutosten toteuttamiseen sen sijaan, että purettaisiin toimivia yhteistyömalleja”, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo.
Nykyisten käytäntöjen jatkoaikaa tarvittaisiin myös siihen, että sote-uudistuksen rinnalla käynnissä olevien työllisyyden hoidon ja kotouttamisen edistämisen uudistusten yhteensovittamiskysymykset pystyttäisiin ratkaisemaan yhteisten asukkaiden ja veronmaksajien näkökulmasta kestävästi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestintäasiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme