Sote-uudistuksen toimeenpano ei saa synnyttää väliinputoajia - kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön mahdollistamiseen tarvitaan lainsäädännöllisiä ratkaisuja
9.12.2021 08:30:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
”Vaikka kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat ja paljon yhteistyötarpeita, ei eduskunnan kesällä hyväksymässä sote-lainsäädännössä ole otettu juuri lainkaan kantaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön toteuttamisen periaatteisiin”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo.
Ilman mahdollistavaa lainsäädäntöä kuntien ja hyvinvointialueiden resursseja sekä osaamista yhdistävien palvelujen toteuttaminen ei ole mahdollista uudistuksen toimeenpanon jälkeen. Tämä johtaa pahimmillaan monien tehtävärajat ylittävien yhteistyömuotojen purkautumiseen ilman että niiden piirissä oleville asiakkaille pystytään järjestämään nopealla toteutusaikataululla korvaavia palveluita.
”Kukaan ei varmasti halua, että tämän kaltaiseen toimivien yhteistyömuotojen purkamiseen päädytään”, Reina sanoo.
”On luonnollista, että sote-uudistusta koskevan valtavan lakipaketin valmistelussa ei ole ehditty kiinnittää kaikkiin yhteistyötä koskeviin yksityiskohtiin riittävästi huomiota. Nyt kun hyväksytyn lainsäädännön muihin kipupisteisiin ollaan etsimässä ratkaisuja, on viimeinen hetki hakea lainsäädännöllisiä ratkaisuja myös hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön mahdollistamiseksi.”
Yhdyspintojen merkitys näkyy arjessa
Konkreettisena esimerkkinä yhdyspintojen merkityksestä on kuntien nuorisotoimen, työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhteistyö nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminnan toteuttamisessa. Laajasti kuntien vastuulla toimivat työpajat toteuttavat myös hyvinvointialueille siirtyvän kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita.
”Mikäli toimintamallia ei voida jatkaa, on epäselvää, mitä toiminnan piiriin osallistuville yli 33 000 asiakkaalle tapahtuu. Työpajatoiminta on ollut tärkeä lähipalvelu etenkin nuorille sellaisilla alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot tai kunnassa ei ole tarjolla muita työllistymistä tukevia palveluita”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kertoo.
Vastaavan kaltaisia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyömuotoihin liittyviä kysymyksiä nousee esiin myös muissa työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhdyspintatehtävissä, sekä sivistystoimen ja sote-palveluiden välillä.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä on tarpeellista ja mahdollista säätää osana sote-lainsäädännön korjaussarjaa
Kuntaliitto on arvioinut, että kuntien ja hyvinvointialueiden horisontaalisesta yhteistyöstä lakisääteisissä tehtävissä on sekä tarpeellista, että mahdollista säätää osana sote-lainsäädännön korjaussarjaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden joustavat yhteistyöratkaisut, molempien näin päättäessä, olisivat näin mahdollisia hankintalainsäädännön ja EU:n kilpailuoikeuden estämättä.
”Tämä rauhoittaisi sote-uudistuksen toimeenpanovaiheen aidosti välttämättömien muutosten toteuttamiseen sen sijaan, että purettaisiin toimivia yhteistyömalleja”, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo.
Nykyisten käytäntöjen jatkoaikaa tarvittaisiin myös siihen, että sote-uudistuksen rinnalla käynnissä olevien työllisyyden hoidon ja kotouttamisen edistämisen uudistusten yhteensovittamiskysymykset pystyttäisiin ratkaisemaan yhteisten asukkaiden ja veronmaksajien näkökulmasta kestävästi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KeinonenViestintäasiantuntijaKuntaliitto
Puh:+358 9 771 2226anna.keinonen@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliitto korostaa kuntien välistä yhteistyötä ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta11.3.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Kommunförbundet: Varje ung person allt viktigare när Finlands befolkningsstruktur förändras11.3.2026 11:22:59 EET | Pressmeddelande
Finland genomgår stora demografiska förändringar och därför är de ungas välmående inte bara ungdomspolitik, utan en framtidsfråga för hela samhället. Enligt den färska ungdomsbarometern orsakar utsikterna för att få ett arbete stress hos rentav 70 procent av de unga. Enligt Kommunförbundet är resultaten av barometern en påminnelse om att de ungas framtidstro byggs framför allt i vardagen: i skolorna, i ungdomsarbetet och i lokala sammanhang. – Kommunen står vid de ungas sida i vardagen, under både bra och dåliga dagar. Det uppstår möten med de unga varje dag i skolorna, inom ungdomsarbetet, i samband med hobbyer och på fritiden. Även sysselsättningstjänsterna sköts av kommunerna. Kommunens uppgift är att vara en pålitlig partner som hjälper den unga att växa, hitta sin plats och slå ut i blom, säger Maria Salenius, direktör för välfärdsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme