SOSTE Suomen sosiaali ja terveys rySOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sote-uudistus aiheuttaa epävarmuutta järjestöjen avustuksista useissa kunnissa – ”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia”

Jaa

Tuore kysely kertoo, että lähes puolet kunnista ei vielä tiedä tai on epävarmoja siitä, miten ne jatkavat järjestöjen avustamista sote-uudistuksen toteuduttua. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät sote-uudistuksen myötä kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi vuoden 2023 alusta lähtien.

Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Tieto käy ilmi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen tuoreesta kyselystä.

Hieman yli viidesosa (22 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne eivät ole pohtineet, miten järjestöjen avustaminen hoidetaan hyvinvointialueiden ja kuntien kesken tulevaisuudessa. Seitsemän prosenttia kunnista ei osannut kertoa kantaansa kysymykseen.

Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström katsoo, että kuntien avustuksia koskeva epätietoisuus ei ole yllättävää, mutta se herättää silti huolta järjestöjen näkökulmasta.

“Sekä hyvinvointialueiden että kuntien on lainsäädännön mukaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä sopia talven aikana avustamisen käytännöistä järjestöjä kuunnellen”, Hahl-Weckström muistuttaa.

Lisäksi liki viidennes (19 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että järjestöjen avustamista ja tukemista valmistellaan, mutta linjaus on vielä tekemättä. Kyselyyn vastasi 139 kuntaa, mikä on noin 45 prosenttia Suomen kunnista.

Avustusten jatkuvuus on järjestöjen toiminnalle tärkeää 

Järjestöjen kautta ihmiset voivat harrastaa, vaikuttaa yhteiskuntaan ja saada apua niin arkeen kuin kriiseihinkin. Järjestöt auttavat silloinkin, kun ihminen ei saa tai löydä elämäntilanteeseensa sopivaa tukea julkiselta sektorilta.

”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten asunnottomia tai päihderiippuvaisia. Järjestöjä tarvitaan myös koronakriisin jälkihoidossa”, Anita Hahl-Weckström sanoo.

Järjestöjen toimintaan osallistuu Suomessa suuri joukko ihmisiä. Pelkästään sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja niiden toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista.

”Monet järjestöt toimivat vapaaehtoisvoimin, ja pienikin rahallinen avustus tai kunnalta saadut tilat kansalaistoimintaa varten ovat niille tärkeitä. Siksi avustusten jatkuvuus on merkittävä asia”, huomauttaa Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.

Iso osa kunnista ei aio leikata järjestöjen avustuksista ensi vuonna

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi vuoden 2023 alusta lähtien lukuun ottamatta Helsinkiä. Muutos on pohdituttanut muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joista monet ovat perinteisesti tehneet yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Järjestöjen ja niiden edustamien ihmisten kannalta myönteistä on, että iso osa kunnista (79 %) ei aio leikata järjestöjen avustuksista ensi vuonna. Kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne ovat aikeissa lisätä järjestöjen avustuksia ja tukia vuonna 2022.

”Tuloksen perusteella suuri osa kunnista ymmärtää järjestöjen toiminnan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Tulos luo uskoa siihen, että järjestöille löytyy tukea jatkossakin”, hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström sanoo.

Näin kysely tehtiin:

  • Järjestöjen sote-muutostuki kartoitti kyselyllä kuntien suunnitelmia järjestöjen toimintaedellytyksiä turvaavien avustusten ja tukien tulevaisuudesta lokakuussa 2021.
  • Kyselyssä oli kaksi kysymystä: 1) Millaiset järjestöjen avustamista ja tukea koskevat suunnitelmat teillä on vuodelle 2022? 2) Miten järjestöjen avustusten ja tukien tulisi jakautua tulevaisuudessa kuntanne ja hyvinvointialueen välillä?
  • Kyselyyn tuli vastaus 139 kunnasta, mikä on noin 45 prosenttia Suomen kunnista. 
  • Kyselyyn vastasi esimerkiksi kuntien toimialojen johtajia, hyvinvointikoordinaattoreita ja järjestöyhdyshenkilöitä.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja alueelliset verkostojärjestökumppanit ovat yhdistäneet voimansa Järjestöjen sote-muutostueksi. Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Lasten terveyskäräjät 2021: Kiusatuksi joutuminen moninkertaistaa nuoren riskin päihdekokeiluille2.11.2021 12:55:00 EET | Tiedote

Music Against Drugs ry:n kyselyissä käy ilmi, että jos nuori joutuu koulussa viikoittain kiusatuksi, se lisää hänen kiinnostustaan päihteisiin ja moninkertaistaa riskin päihdekokeiluille. Esimerkiksi kannabikseen myönteisesti suhtautuvien nuorten määrä on viisinkertainen ja kiinnostus kokeilla kannabista kolminkertainen verrattuna nuoriin, jotka eivät kiusaamista koe. ”Kun pidetään huolta siitä, ettei ketään kiusata, tehdään samalla ehkäisevää päihdetyötä ehkäisemällä päihdekokeiluja ja niiden myötä mahdollista myöhempää ongelmakäyttöä”, korostaa Music Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto. Hän jatkaa, että tärkeää on myös se, että jokaisella lapsella ja nuorella on vähintään yksi hyvä ystävä ja vertaisryhmä, johon kokee kuuluvansa, sekä mielekäs harrastus, jossa saa onnistumisen kokemuksia. Music Against Drugs ry kohtaa vuosittain noin 5 500 nuorta päihdekasvatuskokonaisuuksiin liittyvissä toiminnoissa, joita se järjestää yläkouluikäisille ja heidän parissaan työ

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme