Sote-uudistus aiheuttaa epävarmuutta järjestöjen avustuksista useissa kunnissa – ”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia”

Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Tieto käy ilmi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen tuoreesta kyselystä.

Hieman yli viidesosa (22 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne eivät ole pohtineet, miten järjestöjen avustaminen hoidetaan hyvinvointialueiden ja kuntien kesken tulevaisuudessa. Seitsemän prosenttia kunnista ei osannut kertoa kantaansa kysymykseen.

Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström katsoo, että kuntien avustuksia koskeva epätietoisuus ei ole yllättävää, mutta se herättää silti huolta järjestöjen näkökulmasta.

“Sekä hyvinvointialueiden että kuntien on lainsäädännön mukaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä sopia talven aikana avustamisen käytännöistä järjestöjä kuunnellen”, Hahl-Weckström muistuttaa.

Lisäksi liki viidennes (19 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että järjestöjen avustamista ja tukemista valmistellaan, mutta linjaus on vielä tekemättä. Kyselyyn vastasi 139 kuntaa, mikä on noin 45 prosenttia Suomen kunnista.

Avustusten jatkuvuus on järjestöjen toiminnalle tärkeää 

Järjestöjen kautta ihmiset voivat harrastaa, vaikuttaa yhteiskuntaan ja saada apua niin arkeen kuin kriiseihinkin. Järjestöt auttavat silloinkin, kun ihminen ei saa tai löydä elämäntilanteeseensa sopivaa tukea julkiselta sektorilta.

”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten asunnottomia tai päihderiippuvaisia. Järjestöjä tarvitaan myös koronakriisin jälkihoidossa”, Anita Hahl-Weckström sanoo.

Järjestöjen toimintaan osallistuu Suomessa suuri joukko ihmisiä. Pelkästään sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja niiden toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista.

”Monet järjestöt toimivat vapaaehtoisvoimin, ja pienikin rahallinen avustus tai kunnalta saadut tilat kansalaistoimintaa varten ovat niille tärkeitä. Siksi avustusten jatkuvuus on merkittävä asia”, huomauttaa Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.

Iso osa kunnista ei aio leikata järjestöjen avustuksista ensi vuonna

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi vuoden 2023 alusta lähtien lukuun ottamatta Helsinkiä. Muutos on pohdituttanut muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joista monet ovat perinteisesti tehneet yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Järjestöjen ja niiden edustamien ihmisten kannalta myönteistä on, että iso osa kunnista (79 %) ei aio leikata järjestöjen avustuksista ensi vuonna. Kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne ovat aikeissa lisätä järjestöjen avustuksia ja tukia vuonna 2022.

”Tuloksen perusteella suuri osa kunnista ymmärtää järjestöjen toiminnan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Tulos luo uskoa siihen, että järjestöille löytyy tukea jatkossakin”, hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström sanoo.

Näin kysely tehtiin:

• Järjestöjen sote-muutostuki kartoitti kyselyllä kuntien suunnitelmia järjestöjen toimintaedellytyksiä turvaavien avustusten ja tukien tulevaisuudesta lokakuussa 2021.
• Kyselyssä oli kaksi kysymystä: 1) Millaiset järjestöjen avustamista ja tukea koskevat suunnitelmat teillä on vuodelle 2022? 2) Miten järjestöjen avustusten ja tukien tulisi jakautua tulevaisuudessa kuntanne ja hyvinvointialueen välillä?
• Kyselyyn tuli vastaus 139 kunnasta, mikä on noin 45 prosenttia Suomen kunnista. 
• Kyselyyn vastasi esimerkiksi kuntien toimialojen johtajia, hyvinvointikoordinaattoreita ja järjestöyhdyshenkilöitä.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja alueelliset verkostojärjestökumppanit ovat yhdistäneet voimansa Järjestöjen sote-muutostueksi. Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.