

Sote-uudistus aiheuttaa epävarmuutta järjestöjen avustuksista useissa kunnissa – ”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia”
Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Tieto käy ilmi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen tuoreesta kyselystä.
Hieman yli viidesosa (22 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne eivät ole pohtineet, miten järjestöjen avustaminen hoidetaan hyvinvointialueiden ja kuntien kesken tulevaisuudessa. Seitsemän prosenttia kunnista ei osannut kertoa kantaansa kysymykseen.
Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström katsoo, että kuntien avustuksia koskeva epätietoisuus ei ole yllättävää, mutta se herättää silti huolta järjestöjen näkökulmasta.
“Sekä hyvinvointialueiden että kuntien on lainsäädännön mukaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä sopia talven aikana avustamisen käytännöistä järjestöjä kuunnellen”, Hahl-Weckström muistuttaa.
Lisäksi liki viidennes (19 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että järjestöjen avustamista ja tukemista valmistellaan, mutta linjaus on vielä tekemättä. Kyselyyn vastasi 139 kuntaa, mikä on noin 45 prosenttia Suomen kunnista.
Avustusten jatkuvuus on järjestöjen toiminnalle tärkeää
Järjestöjen kautta ihmiset voivat harrastaa, vaikuttaa yhteiskuntaan ja saada apua niin arkeen kuin kriiseihinkin. Järjestöt auttavat silloinkin, kun ihminen ei saa tai löydä elämäntilanteeseensa sopivaa tukea julkiselta sektorilta.
”Järjestöt tavoittavat haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten asunnottomia tai päihderiippuvaisia. Järjestöjä tarvitaan myös koronakriisin jälkihoidossa”, Anita Hahl-Weckström sanoo.
Järjestöjen toimintaan osallistuu Suomessa suuri joukko ihmisiä. Pelkästään sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja niiden toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista.
”Monet järjestöt toimivat vapaaehtoisvoimin, ja pienikin rahallinen avustus tai kunnalta saadut tilat kansalaistoimintaa varten ovat niille tärkeitä. Siksi avustusten jatkuvuus on merkittävä asia”, huomauttaa Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.
Iso osa kunnista ei aio leikata järjestöjen avustuksista ensi vuonna
Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi vuoden 2023 alusta lähtien lukuun ottamatta Helsinkiä. Muutos on pohdituttanut muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joista monet ovat perinteisesti tehneet yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Järjestöjen ja niiden edustamien ihmisten kannalta myönteistä on, että iso osa kunnista (79 %) ei aio leikata järjestöjen avustuksista ensi vuonna. Kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne ovat aikeissa lisätä järjestöjen avustuksia ja tukia vuonna 2022.
”Tuloksen perusteella suuri osa kunnista ymmärtää järjestöjen toiminnan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Tulos luo uskoa siihen, että järjestöille löytyy tukea jatkossakin”, hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström sanoo.
Näin kysely tehtiin:
- Järjestöjen sote-muutostuki kartoitti kyselyllä kuntien suunnitelmia järjestöjen toimintaedellytyksiä turvaavien avustusten ja tukien tulevaisuudesta lokakuussa 2021.
- Kyselyssä oli kaksi kysymystä: 1) Millaiset järjestöjen avustamista ja tukea koskevat suunnitelmat teillä on vuodelle 2022? 2) Miten järjestöjen avustusten ja tukien tulisi jakautua tulevaisuudessa kuntanne ja hyvinvointialueen välillä?
- Kyselyyn tuli vastaus 139 kunnasta, mikä on noin 45 prosenttia Suomen kunnista.
- Kyselyyn vastasi esimerkiksi kuntien toimialojen johtajia, hyvinvointikoordinaattoreita ja järjestöyhdyshenkilöitä.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja alueelliset verkostojärjestökumppanit ovat yhdistäneet voimansa Järjestöjen sote-muutostueksi. Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anita Hahl-WeckströmhankepäällikköJärjestöjen sote-muutostuki
Puh:+358 44 770 0491anita.hahl-weckstrom@soste.fiJanne HaikaritutkijaJärjestöjen sote-muutostuki
Puh:+358 50 376 4573janne.haikari@soste.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.