Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Sote-uudistuslait voimaan - elokuussa Suomen kunnissa alkaa uusi aika

23.6.2021 14:59:26 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Sote-uudistusta koskevien lakien voimaantulosta käynnistyy kuntakentällä Suomen hallintohistorian suurimman muutoksen toimeenpano. Muutos koskee kaikkia kuntia ja siinä hyvinvointialueille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviä yli 200 kuntaorganisaatiolta.

- Muutoksen toteuttaminen edellyttää riittävien resurssien ja työrauhan turvaamista toimeenpanosta vastaaville kentän organisaatioille, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. Toimeenpanolle varattu aikataulu on myös jäämässä erittäin kireäksi, mikä korostaa kansallisen riskien seurannan merkitystä.

Uudistuksen toimeenpanon rinnalla kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan varautumaan koronaepidemian jälkihoitoon, sekä moniin rinnalla käynnissä muutoksiin.

-Työrauhan turvaamiseksi olisi viisasta pidättäytyä keskellä muutosta voimaantulevaksi suunnitelluilta kunnille uusilta ja laajenevilta lakisääteisiltä tehtäviltä, Kuntaliiton sote-johtaja Tarja Myllärinen muistuttaa

Kuntaliitolta tukea muutoksessa olevalle jäsenkentälle

Kuntaliitto on valmistautunut osaltaan tukemaan kuntaorganisaatioita muutoksessa.

- Olemme kartoittaneet kevään aikana laajasti toiveita muutostuelle ja varautuneet niihin vastaamaan”, toteaa erityisasiantuntija Karri Vainio.

Kuntaliiton muutostuen kärkiteemoja ovat muun muassa tehtävien ja omaisuuden siirtoa sekä kuntatalousvaikutuksia koskevat kysymykset.

- Lisäksi olemme varautuneet yhteistyössä ministeriöiden kanssa tukemaan kentän toimijoita hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön ja tässä tarvittavien rakenteiden ja toimintamallien suunnittelussa, joiden merkitys uudistuksen onnistumiselle on keskeinen, Vainio jatkaa.

Sote-uudistuksen rinnalla kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat myös monet muut kysymykset. Uudistuksen toteutuminen tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden kuntien rooleja, tehtäviä, rahoituspohjaa, itsehallintoa sekä näissä olevia vaihtoehtoja tulee pohtia ja valmistella.

- Tarvitaan vahva visio tulevaisuuden kuntien merkityksestä yhteiskunnassamme sekä toimenpidevaihtoehtoja sen toteutumiselle. Kuntaliitto tulee hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin yhdessä kuntien, valtion ja sidosryhmien kanssa, Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni toteaa.

Lisätietoja:

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p.09 771 2006, hanna.tainio(a)kuntaliitto.fi

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysyksikön johtaja, p. 050 596 9866, tarja.myllarinen(a)kuntaliitto.fi

Karri Vainio, erityisasiantuntija, p. 050 387 1620, karri.vainio(a)kuntaliitto.fi

Markus Pauni, strategia- ja kehitysjohtaja, p. 050 439 5612, markus.pauni(a)kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye