– Jatkossa kiireettömässä tapauksessa terveyskeskukseen pääsee viikon sisällä aiemman kolmen kuukauden sijaan. Tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus siihen, miten ihmiset saavat hoitoa erilaisissa terveysongelmissa, toteaa valiokuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilmari Nurminen.

– Hoidon tarve pitää arvioida välittömästi ja ajan vastaanotolle saa viikon sisällä. Nopeampi pääsy hoidon piiriin estää ongelmien kasautumista ja pitkittymistä. Tämä on ollut meille demareille tärkeä tavoite ja on hienoa, että esitys on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn, Nurminen toteaa.

– Sote-uudistus ei ole vain hallinnollinen ratkaisu, jossa hyvinvointialueet ryhtyvät järjestämään kansalaisten sote-palveluita. On olennaisen tärkeää, että kehitämme palveluiden yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstön hyvinvointi, osallisuus ja vaikutusvalta omaan työhön ovat oleellisia asioita muistaa, jotta voimme parantaa palveluiden sisältöä ja laatua samalla, linjaa valiokunnan jäsen Anneli Kiljunen.

– Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi houkuttelee myös alan ammattilaisia perusterveydenhuoltoon ja helpottaa riittävän henkilöstön saatavuutta, joka osaltaan vaikuttaa siihen, että ihmiset saavat apua ja tukea silloin kuin on tarve, ei vasta kuukausien kuluttua. Nyt on satsattava perustason palveluiden vahvistamiseen kokonaisvaltaisesti, jolloin voimme aidosti siirtää koko hoidon painopisteen varhaiseen ongelmien ratkaisuun, Kiljunen jatkaa.

– Nopeampi pääsy kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa vähentää myös potilaiden tarvetta hakeutua päivystyspalveluihin. Etenkin monisairaat ikäihmiset hakeutuvat usein päivystykseen, kun terveyskeskuksesta ei ole saanut apua ajoissa, toteaa valiokunnan jäsen Heidi Viljanen.

– Hoitotakuun tiukennuksen yhteydessä on tärkeää huomata, että seitsemän päivän hoitotakuu koskee myös mielenterveysongelmia. Näin myös tarvittavat hoitomuodot voidaan käynnistää hoitosuunnitelman mukaisesti nopeammin ja nykyistä vaikuttavammin, Viljanen toteaa.

– Onnistuneen uudistuksen edellytys on, että meillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Uudistuksen voimaantulon porrastus mahdollistaa sen, että palvelunjärjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoon pääsyn määräaikoihin hallitummin ja henkilöstön rekrytointiin on enemmän aikaa, arvioi valiokunnan jäsen Kim Berg.

– Olennaista on myös, että huolehdimme sote-alan veto- ja pitovoimasta. Terveyskeskustyötä on kehitettävä, työnjakoja ja työskentelymalleja pitää kehittää ja johtamiseen on kiinnitettävä vahvasti huomiota. Myös moniammatilliset tiimit ja omalääkärimallin kehittäminen tuovat työhön mielekkyyttä ja jatkuvuutta, Berg toteaa.

Esitys hoitotakuun tiukentamisesta etenee eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelusta sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan vaiheittain niin, että ensin siirrytään kahden viikon hoitotakuuseen 1.9.2023-31.10.2024 ja seitsemän päivän hoitotakuu tulisi voimaan 1.11.2024.