SQUID-tekniikkaan perustuvaa satelliittien elektroniikkaa kehitetään Suomessa
Athenan X-IFU -röntgenkamera tulee tuottamaan tietoa syvän avaruuden röntgenkohteista aina universumin ensimmäisiin galaksinytimiin ja mustiin aukkoihin saakka. Tavoitteena on ymmärtää nuoren maailmankaikkeuden olosuhteita ja kehitystä sen ensimmäisten vuosimiljardien aikana.
Röntgenkameran ytimen muodostavat TES-mikrokalorimetrit (Transition Edge Sensor), joista rakennetulla matriisilla pystytään mittaamaan yksittäisten röntgenfotonien energia ja röntgenlähteen paikka taivaalla hyvin täsmällisesti. Matriisin lukemisessa käytettävä SQUID-pohjainen elektroniikka kehitetään Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä. Suprajohtavat kvantti-interferenssilaitteet eli SQUIDit ovat lähes absoluuttisessa nollalämpötilassa toimivia huippuherkkiä signaalinvahvistimia, jotka mahdollistavat röntgenspektrin mittaamisen heikosta signaalista hyvin tarkasti.
Laitteen suomalaisosuus on suunniteltu toteutettavaksi Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Helsingin yliopisto, ja SQUID-komponentit suunnittelee ja valmistaa VTT.
- Suunnitelluille röntgendetektoreille voi tieteellisen avaruustutkimuksen lisäksi löytyä käyttöä esimerkiksi materiaalitieteissä, sanoo dosentti Juhani Huovelin Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta.
Huovelin koordinoi suomalaisen laitetutkimuksen osuutta Athenassa. Hän näkee, että satelliitin suomalaisosuuden sivutuotteena suprajohdevalmistuksen prosessointiin syntyy menetelmiä, joita voidaan käyttää myös muiden suprajohdesovellusten tukena.
- Epäsuoria kaupallisia ja teollisia sovelluksia syntyy pitkällä tähtäimellä luonnonvarojen kartoittamiseen, malminetsintään, ja lääketieteellisten instrumenttien valmistamiseen, esimerkiksi aivojen kuvantamista varten, hän sanoo.
Erikoistutkija Mikko Kiviranta VTT:stä on innostunut:
- Viime vuosikymmeninä fysiikan maailmankuvaa muokkaavat suuret löydöt ovat usein tulleet tähtitaivaalta – pimeä energia, neutriino-oskillaatiot – tai sitten kvanttimekaanisen mikromaailman outouksista. Tässä hankkeessa sivutaan molempia. VTT:ssä on yksi maailman harvoista suprajohtavien mikropiirien valmistuslinjoista, hieman vaatimattomampi mutta periaatteessa vastaavanlainen kuin mitä kvanttitietokoneet suureen mediajulkisuuteen nostanut yhtiö D-Wave käyttää.
Ensimmäinen Athenaan liittyvä tieteellinen kokous päättyi juuri Madridissa: “Exploring the Hot and Energetic Universe: The first scientific conference dedicated to the Athena X-ray observatory”, http://the-athena-x-ray-observatory.eu/.
Kuvateksti: ESA:n kuvahahmotelma Athenasta vuodelta 2012.
Kuva: ESA
Lisätietoja antavat:
Dosentti Juhani Huovelin, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, 050 584 1449, juhani.huovelin@helsinki.fi
Erikoistutkija Mikko Kiviranta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, 040 756 0968, mikko.kiviranta@vtt.fi
******************
http://the-athena-x-ray-observatory.eu/
http://www.cosmos.esa.int/web/athena
Tiedemissio Athena on Euroopan avaruusjärjestön, ESA:n, toinen niin sanottu lippulaivahanke, johon myös NASA (USA) ja JAXA (Japani) osallistuvat. Athena-satelliittiin rakennetaan usean maan yhteistyönä erittäin herkkä ja korkearesoluutioinen röntgenalueen spektrikamera (X-IFU, X-Ray Integral Field Unit). Ensimmäinen ESA:n lippulaivahankkeista, Juice, etsii nestemäistä vettä ja edellytyksiä maan ulkopuoliselle elämälle Jupiterin kuista, kolmannen hankkeen teemana on etsiä painovoima-aaltoja muodostelmassa lentävän satelliittiryhmän avulla.
X-IFU -instrumentissa ovat mukana Ranska, Yhdysvallat, Alankomaat, Suomi, Japani, Italia, Espanja, Belgia, Sveitsi, Iso-Britannia, Tanska ja Puola. Suomalaisosuus on tarkoitus tehdä yhteistyössä instrumentin päähankkijan CNES (Ranska), polttotason ilmaisinjärjestelmästä vastaavan organisaation SRON (Alankomaat) ja detektorikomponenttien toteuttajan NASAn (USA) kanssa.
Lue lisää:
”Athena to study the hot and energetic Universe”, http://article.wn.com/view/2014/06/27/Athena_to_study_the_hot_and_energetic_Universe/
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme