STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este
Tiedote
Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia.
STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa.
- Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korottaminen olisi yksi keino, STTK:n ekonomisti Antti Koskela sanoo.
Kyselyssä 28 prosenttia tuntee pelkoa asuntonsa myydyksi saamisesta ja 41 pelkää asuntonsa arvon laskua.
- Kansantaloudellisesti on kestämätöntä, että merkittävä osa työvoimasta on asumisen takia lukittu kasvavien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Muuttotappioalueilta pois lähtemisen tueksi on tarpeen selvittää vanhasta asunnosta luopumisen tukemista, Koskela kertoo.
STTK:n mielestä kaupungistumisen ja kaupunkipolitiikan käsitteet ovat osin harhaanjohtavia. Vain muutaman suuren kasvukeskuksen kasvuvauhti on nopeaa, mutta merkittävä osa kaupungeiksi määritellyistä kunnista menettää jatkuvasti asukkaita.
- Keskikokoisten kaupunkien ja maakuntakeskusten ”pitovoimasta” on välttämätöntä huolehtia, jotta elinvoimaisia kasvukeskuksia on riittävästi. Suomi ei pärjää, jos pohjoisin kasvava alue on Tampere, Koskela huomauttaa.
Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu
Rakennusteollisuuden tämän vuoden kevään kyselyn mukaan nuorista selvä enemmistö (94 prosenttia) haluaa asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnannousu ja lainansaannin vaikeutuminen vievät kuitenkin tätä tavoitetta jatkuvasti kauemmaksi. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 2010-luvun aikana merkittävästi. Samalla ensiasunnon ostajien lukumäärä on pudonnut lähes 40 prosenttia.
- Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu. Nuorten kyky päästä kiinni ensiasuntoon on ratkaisevasti aiempia sukupolvia heikompi. Tämä vaikuttaa elämän eri osa-alueiden vakiintumisen viivästymiseen ja sitä kautta esimerkiksi syntyvyyteen, Koskela korostaa.
STTK julkaisi tänään asuntopoliittisen ohjelman, jossa esitetään ratkaisuja asumisen, asumiskustannusten ja työvoiman liikkuvuuden haasteisiin. Samalla STTK julkaisi kyselyn asumisesta. Kyselyyn vastasi tänä syksynä 2 010 henkilöä ympäri Suomen ja se käsittelee kokemuksia eri asumismuodoista, muuttamisesta ja asumiskustannuksista.
Lisätiedot: STTK:n ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hallituksen vauhditettava tasa-arvotoimia21.1.2020 06:45:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus haluaa kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja erityinen huomio kiinnitetään työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen. STTK pitää erittäin myönteisenä tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa, työpaikoilla ja perheissä. - Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat ripeitä toimenpiteitä. Nyt on korkea aika aloittaa hallitusohjelman mukaisesti tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimia, johtaja Katarina Murto sanoo. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tässä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja jokaisen osapuolen sitoutumista. - Samapalkkaisuusohjelman sisällön valmistelu on edennyt tarpeettoman hitaasti. Vaalikautta on kulunut lähes vuosi, ja edes ohjelman sisältö ei ole valmis. STTK:n mielestä ohjelmassa on muun muassa sitouduttava numeraaliseen tavoitteeseen
STTK:n hallitus: Työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään13.1.2020 13:59:36 EET | Tiedote
STTK:n hallitus keskusteli vuoden ensimmäisessä kokouksessa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Päänavaus on työmarkkinapöydässä tehty, mutta muilta osin neuvottelut näyttävät olevan pahasti jumissa. Syntyy vaikutelma, että työnantajapuolella ovat nuotit hukassa. - Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) luopui itse keskitetyistä sopimuksista eikä vientimallista ole sovittu. Neuvottelut ovat nyt toimialakohtaisia ja jokainen liitto asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Päänavaus on tärkeä, mutta se ei sido muita aloja. Tämä tuntuu työnantajilta unohtuneen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Koska keskusjärjestöt eivät enää istu neuvottelupöydissä, STTK:n hallitus toivoo liitoille työrauhaa. - Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat
STTK: Paikallisen sopimisen lisääntyminen edellyttää yt-lain uudistamista ja työsuhdeturvan parantamista9.1.2020 07:00:00 EET | Tiedote
STTK pitää erittäin myönteisenä yhteistoimintalain uudistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että ”yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi”.
Palkansaajajärjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Hiilimarkkinoiden säännöt jäivät laihoiksi ja ihmisoikeudet unohtuivat16.12.2019 08:34:12 EET | Tiedote
YK:n tavoitteena on Pariisin sopimuksen mukaisesti rajoittaa ilmaston lämpeneminen ja pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta. Viime vuonna työlle saatiin Katowicen ilmastokokouksessa yhteiset pelisäännöt, mutta tärkeät hiilimarkkinoiden säännöt siirrettiin sovittaviksi Chilen puheenjohtajuudella Madridissa. Valitettavasti maiden kunnianhimo on edelleen heikentynyt, eikä tärkeimmästä eli markkinamekanismisäännöistä saatu sopua. ”Ilmastonmuutoksen uhkiin suhtautuminen oli suuri pettymys, sillä työntekijöille oikeudenmukainen siirtymä ja ihmisoikeudet jäivät hyvin heikoille maininnoille. Maailman johtajat eivät kyenneet ottamaan vastuutaan tulevaisuudesta”, harmittelee Somen palkansaajajärjestöjä ilmastokokouksessa edustanut STTK:n työelämän ja innovaatioiden asiantuntija Leila Kurki. Neuvottelujen loppuasiakirjassa mainitaan tavoitteiden ja sovittujen päästötoimien välinen kuilu, päästöjen vähentämisen tarve ja maiden rahoitussuunnitelmiin sekä kansallisten energia- ja ilmastostrategioiden t
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava12.12.2019 10:28:10 EET | Tiedote
Tiedote Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut. - Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä. Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. - Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen. Sopimusshoppailu vastenmielistä Syksy
STTK-Opiskelijat: Yhteistyöllä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja vastuullista markkinataloutta23.11.2019 19:45:52 EET | Tiedote
STTK-Opiskelijat vaativat Suomen hallitukselta ja työmarkkinatoimijoilta yhteistä keskustelua ilmastopolitiikasta. Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen on jokaisen tehtävä ja turhasta vastakkainasettelusta on luovuttava. - Jos haluamme tehdä aitoa ja jokaisen sukupolven huomioivaa politiikkaa, ilmastoasiat ja hiilineutraalisuus on otettava kärkitavoitteiksi. Kuolleella maapallolla ei ole työpaikkoja. Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuuden sukupolville konkreettisesti, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen muistuttaa. Vastuulliseen markkinatalouteen sisältyy ajatus yhteiskunnan yhteisvastuusta. STTK-Opiskelijoiden mielestä yhteinen vastuu liittyy kaikkiin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai eriarvoisuuden torjumiseen. - Puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä esittämään uskottavia ja kestäviä vaihtoehtoja niin maapallon kuin hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Ilmastonmuu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme