STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este
Tiedote
Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia.
STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa.
- Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korottaminen olisi yksi keino, STTK:n ekonomisti Antti Koskela sanoo.
Kyselyssä 28 prosenttia tuntee pelkoa asuntonsa myydyksi saamisesta ja 41 pelkää asuntonsa arvon laskua.
- Kansantaloudellisesti on kestämätöntä, että merkittävä osa työvoimasta on asumisen takia lukittu kasvavien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Muuttotappioalueilta pois lähtemisen tueksi on tarpeen selvittää vanhasta asunnosta luopumisen tukemista, Koskela kertoo.
STTK:n mielestä kaupungistumisen ja kaupunkipolitiikan käsitteet ovat osin harhaanjohtavia. Vain muutaman suuren kasvukeskuksen kasvuvauhti on nopeaa, mutta merkittävä osa kaupungeiksi määritellyistä kunnista menettää jatkuvasti asukkaita.
- Keskikokoisten kaupunkien ja maakuntakeskusten ”pitovoimasta” on välttämätöntä huolehtia, jotta elinvoimaisia kasvukeskuksia on riittävästi. Suomi ei pärjää, jos pohjoisin kasvava alue on Tampere, Koskela huomauttaa.
Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu
Rakennusteollisuuden tämän vuoden kevään kyselyn mukaan nuorista selvä enemmistö (94 prosenttia) haluaa asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnannousu ja lainansaannin vaikeutuminen vievät kuitenkin tätä tavoitetta jatkuvasti kauemmaksi. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 2010-luvun aikana merkittävästi. Samalla ensiasunnon ostajien lukumäärä on pudonnut lähes 40 prosenttia.
- Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu. Nuorten kyky päästä kiinni ensiasuntoon on ratkaisevasti aiempia sukupolvia heikompi. Tämä vaikuttaa elämän eri osa-alueiden vakiintumisen viivästymiseen ja sitä kautta esimerkiksi syntyvyyteen, Koskela korostaa.
STTK julkaisi tänään asuntopoliittisen ohjelman, jossa esitetään ratkaisuja asumisen, asumiskustannusten ja työvoiman liikkuvuuden haasteisiin. Samalla STTK julkaisi kyselyn asumisesta. Kyselyyn vastasi tänä syksynä 2 010 henkilöä ympäri Suomen ja se käsittelee kokemuksia eri asumismuodoista, muuttamisesta ja asumiskustannuksista.
Lisätiedot: STTK:n ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
STTK:n hallitus: Kustannusten hillintä hyvinvointialueilla ohittanut kansalaisten palveluiden tarpeet14.10.2025 09:07:35 EEST | Tiedote
Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli luoda laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko maahan, kaventaa kansalaisten välisiä terveyseroja, vahvistaa palveluiden saatavuutta erityisesti väestön ikääntymisen ja kuntien haasteiden keskellä ja hillitä kustannusten kasvua.
Turkulainen Merja Forsman on STTK:n Vuoden luottamusmies7.10.2025 14:30:00 EEST | Tiedote
STTK:n Vuoden luottamusmieheksi on valittu Merja Forsman. Hän työskentelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on Kirkon alojen jäsen.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää3.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet metsästä koko historiansa ajan. Metsä on tarjonnut työtä ja hyvinvointia koko kansakunnalle. - Virheiltäkään ei silti ole vältytty. Esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiin tai metsien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen on herätty vasta aivan viime vuosina ja viimeistään, kun paperitehtaita on suljettu yksi toisensa jälkeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola puhui jäsenliitto METO – Metsäalan Asiantuntijoiden sopimusalojen kokouksessa. Jatkossa vihreän kullan suhteen on Palolan mielestä toimittava fiksummin. - Tutkimustoiminta monipuolisempaan puunkäyttöön liittyen on tuonut mukanaan uusia innovaatiota, kuten puusta syntyviä uusiutuvia materiaaleja. Esimerkiksi polyesteria korvataan puusta saatavalla tekstiilikuidulla ja puu voisi pakkauksissa syrjäyttää muovin. Ja kun nykyisin metsästä puhutaan usein hiilinielujen kautta, puurakentaminen olisi ilmastoteko parhaimmillaan, hän listaa. Metsänhoito voi olla yhtä aikaa sekä tehokasta että laadukas
FinUnions 30 vuotta: Eurooppalaista ay-yhteistyötä tarvitaan selättämään unionin ja työelämän suuria haasteita23.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions järjestää tänään 30-vuotisjuhlaseminaarin Brysselissä. FinUnions on Suomen EU-jäsenyyden ajan tehnyt vaikuttamistyötä tavoitteenaan työntekijöiden aseman vahvistaminen ja suomalaisen sekä eurooppalaisen työelämän kehittäminen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa, että vaikka suomalaisten ammattiliittojen työ Brysselissä ei aina ole näkyvää, se on olennaista ja tärkeää. - EU:n byrokratia ja sisämarkkinoiden toiminta on monimutkaista ja työlästäkin. On tärkeää huomata, että vaikuttamista on myös hiljainen neuvottelu, politiikkapaperit, yhteistyö ja sitkeys silloinkin, kun asiat tuntuvat etenevän hitaasti ja ovat hankalia. Palola painottaa, että EU-vaikuttamisessa kukaan tai mikään taho ei saa asioita aikaiseksi yksin. - Yhteistyö on EU-vaikuttamisen ydintä. Suomalaisen ammattiyhdistysväen ja FinUnionsin tärkeitä kumppaneita ovat suomalaiset, pohjoismaiset ja eurooppalaiset verkostot, jotka p
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme