STTK: Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaa nuorten työllistymistä

Oppivelvollisuutta ollaan hallitusohjelman mukaisesti pidentämässä 18 ikävuoteen. Osana kokonaisuutta toisen asteen koulutuksesta tulisi maksutonta. Uudistuksen tavoite on nostaa osaamistasoa, parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kaventaa eroja oppimistuloksissa ja saada vähintään toisen asteen tutkinto kaikille. Toteutuessaan uudistus veisi eteenpäin hallituksen tavoitetta saada jokaiselle perusasteen päättävälle vähintään toisen asteen tutkinto.

Vaikka Suomessa on jo maksuton opetus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, opiskelijat joutuvat itse kustantamaan oppimateriaalit ja työvälineet kuten tietokoneet, oppikirjat ja työasut. Selvitysten mukaan kustannukset ovat vähintään useita satoja, jopa tuhansia euroja.
- Esityksen mukaan toisen asteen koulutus olisi maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 20 vuotta. Perheen varallisuuden ei pidä vaikuttaa yhdenkään nuoren koulutusvalintoihin. Maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä osa oppivelvollisuusuudistusta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

STTK painottaa, että oppivelvollisuus ei tarkoita pakkoa käydä koulua.
- On hyvä, että oppivelvollisuuden suorittaminen tulee esityksen mukaan olemaan joustavaa. Velvollisuuden voisi täyttää myös osallistumalla toisen asteen opintoihin valmentavaan koulutukseen, työpajoihin ja perusopetuksen lisäopetukseen. Oppivelvollisuuden voisi suorittaa myös oppisopimuksena, jolloin oppiminen tapahtuisi ohjatusti työpaikalla.

Työelämässä ei juurikaan enää ole työpaikkoja, joihin työllistyisi peruskoulupohjalta. Oppivelvollisuuden pidentämisellä arvioidaankin olevan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 20-24-vuotiaiden nuorten työllisyysaste oli ennen pandemiaa 26 prosenttia matalampi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Pandemia on kiihdyttänyt työelämän osaamisvaatimusten muutosta.
- Osaaminen on parasta turvaa muuttuvassa työelämässä. Oppivelvollisuuden pidentäminen on yhteiskunnalta investointi nuorten tulevaisuuteen. Uudistus maksaa itsensä takaisin pitemmällä aikavälillä parantuneena työllisyytenä, Palola arvioi.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei automaattisesti johda tilanteeseen, jossa koko ikäluokka suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Esityksessä ehdotetaan uusia vastuita koulutuksen järjestäjille ja kunnille, joilla varmistettaisiin, että yksikään nuori ei jää vaille tarvitsemaansa tukea ja ohjausta.
- Myös muut hallituksen käynnistämät hankkeet, joissa kehitetään opinto-ohjausta ja parannetaan opetuksen laatua ja tasa-arvoa eri koulutusasteilla, ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Perusasteella tulisi esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota oppilaiden tukemiseen jatkokoulutusvalintoja tehtäessä.

STTK korostaa myös, että opiskelijoiden terveyden, opiskelukyvyn ja tasavertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta on tärkeää, että uudistuksen yhteydessä varmistetaan monipuoliset ja moniammatilliset opiskeluhuollon palvelut yksilöllisen tarpeen mukaan.