STTK ry.

STTK: Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaa nuorten työllistymistä

Jaa

Oppivelvollisuutta ollaan hallitusohjelman mukaisesti pidentämässä 18 ikävuoteen. Osana kokonaisuutta toisen asteen koulutuksesta tulisi maksutonta. Uudistuksen tavoite on nostaa osaamistasoa, parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kaventaa eroja oppimistuloksissa ja saada vähintään toisen asteen tutkinto kaikille. Toteutuessaan uudistus veisi eteenpäin hallituksen tavoitetta saada jokaiselle perusasteen päättävälle vähintään toisen asteen tutkinto.

Vaikka Suomessa on jo maksuton opetus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, opiskelijat joutuvat itse kustantamaan oppimateriaalit ja työvälineet kuten tietokoneet, oppikirjat ja työasut. Selvitysten mukaan kustannukset ovat vähintään useita satoja, jopa tuhansia euroja.
- Esityksen mukaan toisen asteen koulutus olisi maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 20 vuotta. Perheen varallisuuden ei pidä vaikuttaa yhdenkään nuoren koulutusvalintoihin. Maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä osa oppivelvollisuusuudistusta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

STTK painottaa, että oppivelvollisuus ei tarkoita pakkoa käydä koulua.
- On hyvä, että oppivelvollisuuden suorittaminen tulee esityksen mukaan olemaan joustavaa. Velvollisuuden voisi täyttää myös osallistumalla toisen asteen opintoihin valmentavaan koulutukseen, työpajoihin ja perusopetuksen lisäopetukseen. Oppivelvollisuuden voisi suorittaa myös oppisopimuksena, jolloin oppiminen tapahtuisi ohjatusti työpaikalla.

Työelämässä ei juurikaan enää ole työpaikkoja, joihin työllistyisi peruskoulupohjalta. Oppivelvollisuuden pidentämisellä arvioidaankin olevan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 20-24-vuotiaiden nuorten työllisyysaste oli ennen pandemiaa 26 prosenttia matalampi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Pandemia on kiihdyttänyt työelämän osaamisvaatimusten muutosta.
- Osaaminen on parasta turvaa muuttuvassa työelämässä. Oppivelvollisuuden pidentäminen on yhteiskunnalta investointi nuorten tulevaisuuteen. Uudistus maksaa itsensä takaisin pitemmällä aikavälillä parantuneena työllisyytenä, Palola arvioi.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei automaattisesti johda tilanteeseen, jossa koko ikäluokka suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Esityksessä ehdotetaan uusia vastuita koulutuksen järjestäjille ja kunnille, joilla varmistettaisiin, että yksikään nuori ei jää vaille tarvitsemaansa tukea ja ohjausta.
- Myös muut hallituksen käynnistämät hankkeet, joissa kehitetään opinto-ohjausta ja parannetaan opetuksen laatua ja tasa-arvoa eri koulutusasteilla, ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Perusasteella tulisi esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota oppilaiden tukemiseen jatkokoulutusvalintoja tehtäessä.

STTK korostaa myös, että opiskelijoiden terveyden, opiskelukyvyn ja tasavertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta on tärkeää, että uudistuksen yhteydessä varmistetaan monipuoliset ja moniammatilliset opiskeluhuollon palvelut yksilöllisen tarpeen mukaan.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Hallituksen lainsäädäntövalmistelu on hosumista ja hutilointia9.9.2024 13:08:04 EEST | Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. - Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. - Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki. STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkino

STTK selvitti: Henkilöstön hallintoedustus Suomessa Ruotsia ja Saksaa heikompaa26.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa. STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan. - Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää. Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja j

STTK: Suomi tarvitsee budjettiriihestä tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja21.8.2024 05:55:00 EEST | Tiedote

Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt. STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan. - Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Kehysriihen p

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye