STTK: Panostukset osaamisen kehittämiseen hallituksen tärkein työllisyystoimi

- Koronakriisin hoito on edelleen tärkeää, mutta myös yhteiskunnan terveysturvallinen avaaminen on välttämätöntä. Suomen on tehtävä talouspoliittisia ratkaisuja samassa tahdissa muun EU:n ja maailman kanssa. EU:n finanssipolitiikan sääntöjä on kehitettävä, ja Suomi voi olla siinä aloitteellinen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uuden teknologian käyttöönotossa on panostettava osaamis- ja muutosturvatarpeisiin. Budjettiriihessä linjataan TKI-kannustimesta, jolla voidaan vauhdittaa osaamisen vahvistamiseen tarvittavia resursseja.
- Uusien teknologioiden kehittämisestä ja käyttöönotosta seuraa laajoja osaamisvaatimuksia ja uusia työnteon tapoja. Osana ilmastoratkaisuja ja vielä tämän syksyn aikana on käynnistettävä selvitys työntekijöiden osaamistarpeista, työllistymisen edellytyksistä ja uusien työpaikkojen laadusta. Julkisten TKI-kannustimien ehdoksi on asetettava henkilöstön osaamisen kehittämisen elementtejä, kuten osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelma.

Budjettiriihessä on vahvistettava toisen asteen koulutuksen rahoitusta, jotta oppivelvollisuuden pidentäminen kyetään toteuttamaan laadukkaasti ja yhdenvertaisesti koko maassa.  
- Myös ammatillinen koulutus tarvitsee määräaikaista lisärahoitusta ja riittävän pysyvän rahoituksen vuodesta 2023 alkaen. Puhutaan noin 80 miljoonan euron lisäyksestä. Vastaavasti korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen edellyttää riittävää rahoitusta.

Työllisyystoimet ja tasa-arvotavoitteet maaliin

Hallitus on jo linjannut työllisyyttä tukevista toimista, joista monet ovat edelleen valmistelussa.
- Pohjoismainen työnhaun malli, työttömän palveluprosessin kehittäminen, palkkatuen käytön lisääminen ja kehittäminen sekä oppisopimuksen käytön lisääminen on saatava nopeasti voimaan, Palola patistaa. 

Osaajapulan ratkaiseminen ja kansainvälinen rekrytointi edellyttävät rivakoita toimia.
- Hallitus on aiemmin linjannut oikein mitoitetut tavoitteet työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Markkinointia pitää kehittää sekä työ- ja opiskeluperusteista oleskelulupamenettelyä uudistaa tulijalle helpoksi, nopeaksi ja ennakoitavaksi. Se puolestaan edellyttää menettelyn digitalisointia ja lisäresursseja vastuutoimijoille.

Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita palkkatasa-arvon edistämiseksi, mutta toteutus on ollut hidasta.
- Samapalkkaohjelman kaudelle sovitut toimenpiteet edellyttävät riittäviä taloudellisia- ja henkilöresursseja. Myös palkka-avoimuuden edistämiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset ovat jääneet junnaamaan, Palola ihmettelee.    

Sote-rahoitus pohjoismaiselle tasolle

Sote-uudistuksen toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja. Palveluiden laatu ja saatavuus on taattava kunnissa uudistuksen toteutumiseen asti.
- Sote tarvitsee toiminnan uudelleenorganisointia, uutta työnjakoa ja päällekkäisyyksien poistamista, henkilöstön kouluttamista, investointeja ja palkkaharmonisointia. Sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle.  Resurssien riittävyydestä on myös tehtävä jatkuvaa vaikutusarviointia uudistuksen aikana. Parhaiten uudistus etenee ottamalla henkilöstö laajasti mukaan sen toteutukseen, Palola toteaa.

STTK esittää myös, että budjettiin varataan kertakorvaus Covid-19 viruksen aiheuttaman erityisen altistumisen riskin ja valmiuslain rajoitusten piirissä työskennelleille korvauksena työssä aiheutuneesta haitasta ja vaarasta. 

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.