STTK ry.

STTK: Yhteistoimintalaki uudistettava hallitusohjelman mukaisesti

Jaa

Yhteistoimintalain uudistusta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä vuoden 2019 keväästä. Työryhmän määräaika on toukokuun loppu.

STTK on erittäin huolissaan valmistelutilanteesta ja edellyttää, että uudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti ja työntekijöiden asemaa parannetaan.
- Ohjelmassa todetaan, että uudistuksen tavoitteena ovat riittävät oikeudet henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi on parannettava henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. STTK vaatii, että hallitus pitää tästä lähtökohdasta kiinni. Tässä epävarmuuden ajassa työelämän laadun kehittämistä ei ole mitään syytä unohtaa, johtaja Katarina Murto toteaa.

STTK on jo aiemmin esittänyt lain kokonaisvaltaista uudistamista, jolle on selvät perusteet.
- Nykylaki painottuu käytännössä työpaikkojen poikkeuksellisiin irtisanomistilanteisiin. Säännönmukainen yhteistoiminta ja tiedonkulku sen sijaan eivät toteudu läheskään kaikilla työpaikoilla. Työpaikan toiminnan jatkuva kehittäminen yhteistyössä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työyhteisön kehittämiseksi ovat nykyisellään täysin riittämättömiä. Keskeinen edellytys hyvän yhteistoiminnan ja luottamuksen vahvistamiseksi on parantaa henkilöstön edustajien tiedonsaantia, joka nyt on usein liian myöhään ajoitettua, suppeaa ja valikoivaa. Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia, tasaveroista aloiteoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava sekä muutosneuvotteluiden että muun yhteistoiminnan osalta. Jatkuvan vuoropuhelun tavoitteena on oltava yhteisymmärrys käsiteltävissä asioissa.

Työn murroksessa ja teknologian kehittyessä osaamishaasteet ja jatkuvan oppimisen tarpeet on laajasti tunnustettu. Toisaalta jaksamiseen ja työn aiheuttamaan henkiseen kuormitukseen liittyvät ongelmat ovat jatkuvasti lisääntyneet työikäisten keskuudessa.
- STTK korostaa sekä osaamisen että työhyvinvoinnin merkitystä ja niiden yhdistämistä uudistettavaan yhteistoimintalakiin. Panostukset osaamiseen ja työntekijöiden työkykyyn hyödyttävät niin työnantajia kuin yhteiskuntaa muun muassa tuottavuuden kehityksen ja säästyvien sairauspoissaolokustannusten myötä.

Työelämän epävarmuudet heijastuvat kaikkien työikäisten hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työelämän laadun jatkuva kehittäminen on STTK:n mielestä välttämätöntä.
- Toimivan yhteistoiminnan varmistaminen myös pienemmissä yrityksissä on perusteltua. Työllistämiskynnykseen sillä ei olisi vaikutusta. Yhteistoimintalain soveltamisala onkin laajennettava koskemaan myös nykyistä pienempiä yrityksiä. Myös hallintoedustuksen soveltamisalan rajaa on laskettava nykyisestä 150:stä merkittävästi. Yt-lain seuraamusjärjestelmän on säilyttävä vähintään nykylain tasoisena, jotta työntekijän asemaa ei heikennetä, kuten hallitusohjelmassa edellytetään. Uuden lain on oltava selkeä, yhteistoimintaa vahvistava, laadukas ja työntekijöiden asemaa parantava, Murto esittää.

Lisätietoja STTK:ssa: johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia20.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.

STTK: Työntekijän oikeutta odotusajan palkkaan laajennettava13.5.2020 09:30:15 EESTTiedote

Hallitusohjelmassa todetaan, että uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. STTK pitää yhtenä ongelmallisena alipalkkauksen muotona tilanteita, joissa työnantaja toistuvasti ja tahallisesti maksaa työntekijöille virheellisesti palkkoja. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada puuttuvan palkan ja viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, jos työsuhteesta johtuva saatava viivästyy. Odotusajan palkan voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. - Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Kun palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan puuttuvan palkan tai sen osan lisäksi vain viivästyskorkoa. STTK:n kentässä on ilmaantunut useita tilanteita, joissa työnantaja on työsuhteen aikana jättänyt toistuvasti joitakin palkan osia maksamatta. Tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta. On kohtuutonta, että työntekijä joutuu jatkuvasti huomaut

STTK: Koronan talouskuopasta ei nousta hevoskuuripolitiikalla11.5.2020 13:59:43 EESTTiedote

STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon. - Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille. - Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin. STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen. - Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Y

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän15.4.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme